Mitä tapahtuu tupakoitsijan keuhkoille, kun pitkäaikaisen tupakoinnin lopettaa? Näin nopeasti keho reagoi tupakkalakkoon
Tupakoinnin seuraukset keuhkoissa ovat vakavat. Toisaalta elimistö myös reagoi positiivisesti heti, kun tupakanpoltto loppuu.
Tupakoinnin lopettaminen on usein haaste, mutta tupakoitsijan keho reagoi siihen hyvinkin nopeasti.
On täysin tapauskohtaista, miten ja kuinka pian tupakoinnin loppumisen voi havaita kehossa. Konkreettisia muutoksia ei välttämättä huomaa toviin, mutta esimerkiksi veren hiilimonoksiditaso normalisoituu jo muutamassa päivässä.
Suurin riski keuhkoissa
Tupakoinnin suurin riski koskee keuhkoja. Se kerää keuhkoihin niin pienhiukkasia, tervaa kuin tulehdusjätettäkin, jolloin keuhkot muuttuvat mustan ja harmaansävyisiksi. Hengityselinsairaudet lisääntyvät, ja keuhkosyövän riski moninkertaistuu.
Hyvä uutinen tupakoitsijalle on se, ettei keuhkojen toivo ole menetetty, mikäli tupakoinnin lopettaa ajoissa.
”Keuhkojen pintakudoksen uusiutuminen menee solujen uusiutumisen syklissä, eli keuhkojen puhdistuminen on mahdollista”, terveydenhuollon erikoislääkäri Kristiina Patja sanoo.
”Jos keuhkojen rakenteissa on jo tapahtunut muutoksia, eli pienet keuhkorakkulat ovat rikkoutuneet ja alkaneet muodostaa isompia, hapetuskyvyltään heikompia rakkuloita, niin silloin ne eivät palaudu.”
Limainen yskä on merkki keuhkojen puhdistumisesta
Ensimmäinen merkki keuhkoissa tapahtuvista muutoksista on kuonayskä. Sen mukana erittyy esimerkiksi normaalia enemmän limaa, sillä keuhkot ovat aloittaneet puhdistusprosessin.
”Keuhkojen toiminnan parantuminen tapahtuu aina omaan lähtötilanteeseen verrattuna. Ensin tulee 2-3 viikon yskä. Keuhkojen kyky kuljettaa happea paranee, minkä usein huomaa suorituskyvyn kohentumisesta”, Patja toteaa.
Altistusajalla on väliä: mitä enemmän keuhkot saavat savua, sitä enemmän ne kärsivät myös vaurioista. Näin ollen puhdistautuminenkaan ei voi tapahtua hetkessä, mikäli tupakoitsijalla on taustallaan vuosikymmeniä tupruttelua.
Vaikka keuhkojen toiminta paraneekin, se ei tarkoita, ettei tupakointi jättäisi keuhkoihin pysyvät jälkensä.
”Ihmisen keuhkojen luonnollinen vanhenemisnopeus kiihtyy tupakovilla. Se taso jää voimaan, mutta lopettamisen jälkeen kapasiteetin lasku hidastuu.”
Keuhkojen toimintaan vaikuttavat lopulta monet tekijät ihmisen perimästä poltettujen savukkeiden määrään ja muuhun terveydentilaan.
Keuhkosairauksien riski kasvaa jo passiivisesta tupakoinnista
Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan kasvava keuhkosairauksien riski ei välttämättä vaadi, että itse tupakoisi lainkaan.
Asiasta raportoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Lapsuusiän passiivinen tupakointi altistaa ihmisen savun myrkyille, joiden seuraukset voivat olla hyvinkin pitkäaikaiset.
Tutkimuksessa tutkittiin tupakoimattomia aikuisia 22 vuoden ajan. Tulokset havainnollistavat, että keuhkosairauteen kuolemisen riski on suurempi niillä, jotka ovat viettäneet lapsuutensa tupakansavuisessa ympäristössä.