Asento vaikuttaa tunteisiin – Miten kehoyhteyttä voi parantaa? Näin opit tunnistamaan asentojen tunnetilat
Miten asento vaikuttaa tunteisiin? Mikael Saarinen ja Juha Siira ohjaavat tunnistamaan erilaisia tunnetiloja ja parantamaan yhteyttä kehoon.
Kehoyhteyden parantaminen lähtee itsehavainnoinnin lisäämisestä.
Mikael Saarinen ja Juha Siira muistuttavat teoksessaan Tunteet kehossa – Ymmärrä mitä kehosi kertoo, että asento todellakin on merkityksellinen, ja kehoyhteys vaikuttaa mielialaan.
Juha Siira on kipupsykologi, psykoterapeutti ja kouluttaja. Mikael Saarinen on filosofian tohtori ja psykoterapeutti, joka on väitellyt tunneosaamisesta. © Arto Piirainen ja Uzi Varon
Voiko omaa tunnetilaa vaihtaa asentoa muuttamalla?
Asennot vaikuttavat voimakkaasti tunnetiloihin. Monella niillä on evoluutiopsykologiset- ja fysiologiset pohjat niin pakene, taistele tai jähmety -reaktioissa kuin myös erilaisissa sosiaalisissa käyttäytymismalleissa ja viesteissä.
Käsien nosto nyrkissä kasvojen eteen nostaa valmiustilaa ja valmistaa taistelumoodiin. Käsien tiputtaminen kämmenet avoimina ja alaspäin lantion molemmin puolin avaa sosiaalisen kanavan ja toivottaa tervetulleeksi.
Kynä hampaiden välissä aktivoi poskien kohottajalihakset, jotka liittyvät iloon. Nenän yläpuolella olevien silmäkulmien kurtistaminen taas saa aikaan ärtyneen tunteen.
Miten kehoyhteyttä voi parantaa?
Kehoyhteyden parantaminen lähtee itsehavainnoinnin lisäämisestä. Tämä vaatii usein säännöllisiä pysähtymisiä, esimerkiksi aamulla oman olon ja kehon tunnustelua: onko kehoni palautunut ja energisoitunut?
Usein työmatkat ovat mainio kohta havainnoida omaa vointia ja kehoa. Illalla kehon viestejä voi lukea ennen nukkumaanmenoa: mikä on energiatasoni, kolottaako jotakin kohtaa ja voinko vapautua päivän kuormasta ja rauhoittua nukkumaan.
Miksi omaa tietoisuutta kannattaa syventää ja millaisia keinoja siihen on?
Tietoisuustaidot niin kehon, tunteiden, ajatusten kuin vallitsevan ulkoisen tilanteen havainnoimiseen auttavat monin tavoin: säätelemään tunteita ja käyttäytymistä, havainnoimaan itseä ja muita objektiivisemmin tai ainakin myötätuntoisemmin ja olemaan takertumatta liikaa uskomiinsa faktoihin.
Erilaisia tapoja lisätä läsnäolon ja omien tunteiden ja kehontuntemusten havainnointia on erilaisista meditaatioista länsimaisiin tietoisuustaitoharjoituksiin ja lyhyisiin hengitysharjoituksiin.
Myös erilaiset tunnepäiväkirjat harjoituttavat itsereflektiota. Ryhmäharjoittelu ja esimerkiksi psykoterapia toimivat vielä tehokkaimpina tapoina tutustua itseensä myös toisten havaintojen ja niistä keskustelemisen kautta.
Voivatko patoutuneet tunteet oireilla fyysisenä kipuna?
Tunteiden perusta on fysiologinen. Käsittelemättömät tunteet eivät häviä itsestään kehosta vaan varastoituvat niin hermostoon kuin lihaksistoomme. Selkeämmin tämä näkyy ääripäissä eli psykiatrisissa sairauksissa ja vakaviin kriiseihin liittyvissä kehomuutoksissa. Syntyy erilaisia asentomuutoksia, hengitystapa voi muuttua pinnallisemmaksi ja raskaammaksi ja keho painuu kasaan.
Kasvot muuttuvat usein kireämmiksi tai ilmeettömämmiksi. Yksilö ei itse ole välttämättä lainkaan tietoinen muutoksista, vaikka usein kärsiikin monista selittämättömistä vaivoista.
Onko keholla muistia?
Esimerkiksi varhaiset kiintymyssuhteeseen liittyvät kokemukset näyttäisivät muokkaavan jopa aivojamme. Turvattomissa olosuhteissa eläneet ihmiset reagoivat jopa aivojen tasolla voimakkaammin vaikkapa kipuun kuin turvallisessa hoivassa kasvaneet.
Sinänsä keho ei tunnista oikeaa tai väärää, vaan pyrkii sopeutumaan vallitseviin olosuhteisiin. Sen takia kehon viestejä ja niiden totuutta pitäisi tutkia kärsivällisesti ja erilaisten kokeilujen kautta pyrkiä vaikuttamaan myönteisten muutoksien mahdollisuuteen.
Juttu on ilmestynyt ensi kerran Kotilääkäri-lehdessä 7/2021.
Valokuvaaja Sonja Lahtinen järjesti voimaannuttavan kuvaussession naisille. Eliisa Leppänen (oik.) ja Noora-tytär kannustavat kuvattavia. © Heli Hirvelä / Otavamedia
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti