Miten kroonisen kivun kanssa pärjää – löytyisikö keinoja helpottaa oloa? Näin vastaa neurologian erikoislääkäri

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kunnon kohottaminen nostaa kipukynnystä.
Kunnon kohottaminen nostaa kipukynnystä. © istockphoto
Kroonisesta kivusta kärsivä joutuu käyttämään runsaasti kipulääkkeitä. Niillä on haittansa. Kysyimme erkoislääkäriltä, millä muilla tavoilla kivun kanssa voisi pärjätä.

1. Liike on lääkettä kipuun, mutta mitä jos liikkuminen sattuu?

Jos liikkuminen tekee kipeää, pitää selvittää kivun syy ja sen jälkeen hoitaa syytä.
Vaikka tutkimuksissa ei löytyisi mitään kipua selittävää rakenteellista tekijää tai sairautta, ei kannata jämähtää sohvan pohjalle potemaan. Liikunta on toimivin lääke esimerkiksi krooniseen selkäkipuun. Jotta liikkuminen olisi turvallista, siihen kannattaa hakea ohjeet fysioterapeutilta.

Varsinkin aerobisen kunnon kohottaminen nostaa kipukynnystä, ja aerobinen kunto kohoaa esimerkiksi reippailla kävelylenkeillä tai vesijuoksussa – kunhan tekniikka on kunnossa. Moni kipupotilas voi liikkua vedessä tavalla, joka kuivalla maalla aiheuttaisi kipua.

Eri päänsäryissä liikkuminen joko pahentaa tai helpottaa kipua. Jännitysniskapäänsärky laukeaa monesti rennolla kävelylenkillä, mutta migreenikipu pahenee rasituksessa. Sitä hoidetaan ajoissa otetulla kohtauslääkkeellä ja levolla. Oma pääsärkytyyppi kannattaa selvittää lääkärin vastaanotolla.

2. Lihas- ja nivelkipuun myydään laitteita. Hyötyykö niistä kukaan muu kuin kauppias?

TNS-laitehoito auttaa osalla potilaista hermovauriokipuun, mutta laitetta pitää osata käyttää, ja siinä fysioterapeutti auttaa. Osa fysioterapeuteista myös vuokraa laitetta koekäyttöön.

Laite ärsyttää sähköllä kosketushermopäätteitä. Se vie kipua välittäviltä viesteiltä tilaa hermoradoissa, jolloin kipu lievenee. Laitehoito on turvallinen ja helppo. Laitetta voi käyttää vaikka samalla, kun lukee kirjaa.

3. Onko totta, että asenne vaikuttaa kipuun?

Kipu mielletään aivoissa, ja aivoihin mahtuu vain tietty määrä asioita kerralla. Siksi kipupotilaan kannattaa huolehtia, että elämässä on mielekkäitä, kivulta tilaa vieviä asioita.

Katkeruuden tunne ja pelko lisäävät tutkimusten mukaan kipua. Kivun hoito onnistuu huonosti, ellei ihminen pääse ikävistä tunteista yli. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kivunhallintakursseille ei oteta ihmisiä, jotka ovat syystä tai toisesta keskellä riitatilannetta.

Psykologi voi auttaa käsittelemään vaikeita tunteita.

4. Auttavatko rentoutusharjoitukset tai tietoisuustaidot oikeasti?

Tietoisuustaidoista eli mindfulnessista ja rentoutusharjoituksista on tutkitusti apua. Harjoitukset aktivoivat parasympaattista hermostoa, joka viestii keholle ja mielelle levosta. Tietoisuustaitojen hallinta ei poista kipua, mutta se opettaa suhtautumaan siihen uudella, vähemmän kuormittavalla tavalla.

Kivun hallintaan erikoistuneet psykologit ja fysioterapeutit osaavat ohjata menetelmiä asiakkaalleen. Menetelmien käyttöönotto vaatii harjoittelua, ja siksi aikuisesta tietoisuustaitojen opettelu voi alkuun tuntua siltä, kuin olisi palannut takaisin koulun penkille.

Kivunhallintataitoja voi harjoitella myös verkossa HUS:n Terveyskylässä ja sen Kivunhallintatalossa. Jotta palvelua pääsee käyttämään, tarvitaan lääkärin lähete.

5. Voiko kipua hoitaa, jos siihen ei löydy syytä?

Kun kivulle ei löydy syytä, puhutaan toiminnallisesta kivusta. Esimerkiksi fibromyalgia, suupolte ja atyyppinen kasvokipu ovat toiminnallista kipua. Näihin kipuihin ei ole olemassa täsmähoitoa, ja lääkkeiden apu niihin on usein vaatimaton.

Toiminnallisessa kivussa apu voi löytyä esimerkiksi tietoisuustaidoista. Toisinaan sitä hoidetaan mielialalääkkeillä, joista osa vaikuttaa kipua estäviin hermoratoihin ja nostaa kipukynnystä.

Toiminnallinen kipu ei vaaranna terveyttä, mutta se haittaa elämänlaatua. Tämä tieto helpottaa usein potilaan oloa. Toiminnallinen kipu ei ole psyykkistä, eikä se ole merkki vaikka masennuksesta. Mutta hoitamaton kipu laskee mielialaa ja voi voimistaa kipua.

6. Kuinka estetään, ettei kivusta tule pysyvä kiusa?

Kenenkään ei pitäisi jäädä odottamaan, että akuutti kipu paranee itsestään. Se pitää hoitaa heti ja tehokkaasti oikeankokoisella lääkeannoksella.

Kivun hoitoon tarkoitettuja itsehoitolääkkeitä käytetään ohjeen mukaan, ei yli- eikä alilääkitä. Esimerkiksi migreeni kroonistuu herkästi, jos potilas viivyttelee kohtauksen hoidossa.

Mahakipua ei saa lääkitä omin päin. Kova, akuutti mahakipu on syy, jonka takia pitää lähteä päivystykseen. Jos maha on ollut pitkään kipeä, ihmisen pitää varata lääkäriaika.

Hermovauriokipua ei voi parantaa, mutta sen ennuste paranee, kun hoito aloitetaan välittömästi. Sähköinen kipustimulaattori voi lievittää hermokipua.

Päivin kysymyksiin vastaa neurologian erikoislääkäri, vastuulääkäri Petteri Maunu Tampereen yliopistollisen sairaalan Kipupoliklinikalta.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 8/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X