Mustasukkaisuus puolisosta sekoittaa pääni – mitä voin tehdä? Terapeutit vastaavat
Helenaa hävettää. Hän on mustasukkainen miehestään Ilkasta, vaikkei mitään syytä huoleen olisi.
Vaimon mustasukkaisuus saattaa lopettaa muuten hyvän ihmissuhteen.
Helena on menevä ja työelämässä menestynyt kolmikymppinen ja seurustellut Ilkkansa kanssa muutaman vuoden. Ilkka toi suhteeseen myös kaksi lastaan edellisestä liitostaan. Yhteiselämä on sujunut ilman suurempia vastoinkäymisiä. He elävät paritalon puolikkaassaan sujuvaa uusperheen arkea.
”Kaikki on todella hyvin. Paitsi, että huomaan mustasukkaisuuteni kasvavan”, Helena huokaisee.
Aluksi hän ei ollut huolissaan suhtautumisestaan Ilkan iltamenoihin, olihan miehellä lasten ja ex-puolison kanssa monenlaista yhteistä askaretta. Mutta nyt Helena huomaa vahtivansa Ilkan jokaista liikettä.
”Myönnän suoraan, että olen katsonut Ilkan puhelimen soittotiedot. Yhtenä päivänä sain silmittömän raivokohtauksen, kun näin Ilkan nauravan pihalla naapurin sinkkunaisen kanssa”, Helena päivittelee.
”Ilkka ihmetteli käytöstäni, ja olemme yrittäneet puhua asiasta. Keskustellessamme kaikki on paremmin, mutta kun jään yksin ajatusteni kanssa, möröt kasvavat.”
Ennen Ilkkaa Helenalla oli muutama vakava ihmissuhde, jotka päättyivät siihen, että Helenaa petettiin.
Hän oli kuvitellut käsitelleensä tunteensa, mutta nyt menneisyyden peikot ovat kömpimässä varjojen mailta valoon kaksin käsin.
”Ilkka on täysin toisenlainen kuin aiemmat mieheni. Hän on ihana, kunnollinen ja uskollinen luonne, jolla ei ole mitään tarvetta korostaa itseään. Ymmärrän itsekin, että olen vainoharhainen. En silti voi mitään näille kamalille mustasukkaisuuspuuskilleni.”
”Haluan katkaista tämän, ennen kuin on liian myöhäistä”, Helena parahtaa.
Miten luottamusta voi vahvistaa? Onko Helenan otettava Ilkka mukaan toipumisprosessiin? Vai onko kyseessä vain Helenan oma ongelma?
Helena näkee itsensä ”vainoharhaisena”. Hänestä tuntuu oudolta, kun joissain tilanteissa esiin nousee tunteita tai ajatuksia, jotka eivät vastaa ulkoista todellisuutta. Jos meillä on vahvoja hylätyksi tulemisen kokemuksia, niin jokin tilanne, sana tai vaikkapa äänensävy voi laukaista aikaisemman pelon tai ahdistuksen. Helenan vaikeat tunteet aktivoituvat hänen mielensä todellisuudesta. Tilanteen epämukavuus saa toivomaan, että pelko tai ahdistus poistuisi. Olennainen asia on siinä, että poistammeko oireen, merkin siitä, että jokin tärkeä asia omassa mielessä odottaa kohdatuksi tulemista. On aivan ymmärrettävää, että haluamme mielen ”kivun” pois. Toinen mahdollisuus on, että kohtaamme mielessämme olevat asiat, jonka jälkeen kipu poistuisi. Petetyksi tuleminen aktivoi mielessä monia asioita: olenko rakastettava ja arvokas, voiko maailmassa luottaa kehenkään, jäänkö loppuiäkseni hylättynä yksin. Jos Helena ja Ilkka voivat kohdata näitä tärkeitä asioita kahdestaan tai pariterapiassa, suhteen turvallisuus ja läheisyys lisääntyvät. Sitä kautta heillä on kaikki edellytykset sellaiseen yhteiselämään, mikä tyydyttää heidän uuden perheensä tarpeita. Jos jostain syystä yhdessä asioiden kohtaaminen ei onnistu, Helenalla on aina mahdollisuus työstää omia mielenmaailman kysymyksiään yksilöterapiassa. Keijo Markova, pari- ja perheterapeutti, Väestöliitto. Helenan mustasukkaisuus on kasvanut jo niin haitalliselle tasolle, että hän tarvitsee ulkopuolista apua. Menneisyyden traumat on mahdollista työstää terapiassa. Mustasukkaisuutta on kahdenlaista: tervettä ja haitallista. Terve mustasukkaisuus nostaa päätään tilanteissa, joissa kumppani flirttailee ja viihtyy hyvin jonkun toisen ihmisen seurassa. Silloin on ihan tervettä olla huolissaan ja pohtia, että riitänkö puolisolleni. Tunne on kuitenkin ohimenevä. Mustasukkaisuutta voidaan pitää haitallisena silloin, kun se alkaa häiritä ja hallita puolisoiden elämää. Esimerkiksi siten, että mustasukkaisuuden kohde joutuu säätelemään omaa käytöstään puolison raivokohtausten pelossa. Helenan kannattaisi puhua mustasukkaisuutta aiheuttavista tilanteista Ilkalle heti niiden sattuessa eikä padota tunteitaan raivoksi asti. Ja koska hän tiedostaa kuvittelevansa asioita, hän voisi tietoisesti yrittää katkaista mustasukkaisten ajatusten kierteen. Helenan kannattaa ehdottomasti työstää asiaa terapiassa, jotta hän pystyisi luottamaan Ilkkaan. Jos Ilkalla on voimavaroja, hän voi lähteä mukaan ja olla vielä läpinäkyvämpi suhteessaan Helenaan – ja auttaa häntä osaltaan toipumaan entisen elämän aiheuttamista traumoista. Helenan on hyvä tietää, että hoitamattomana tämänkaltainen käytös saattaa rikkoa muuten hyvän ihmissuhteen. Sari Liljeström, parisuhdekouluttaja, Perhekeskus Kataja.Yksinäisyys pelottaa
Suhde on vaarassa