Muuttuiko hajamielisyys normaaliolotilaksi? ADT-tarkkaavaisuushäiriö voi kehittyä kuormittavan arjen seurauksena

Jaa artikkeli
Hajamielisyys
© istockphoto
Aivomme ovat sopeutuneet huonosti maailmaan, jossa elämme tänä päivänä: aistiärsykkeitä on liikaa, kuormitus on liian pitkäkestoista.

Ajattelemista on niin paljon, ettei uni meinaa tulla illalla. Mutta sitten, kun pitäisi oikeasti ajatella, se ei onnistukaan: huomio lipsahtaa toisaalle ja loikkii kuin heinäsirkka asiasta toiseen.

Mitä minun taas pitikään tehdä? Muistin ja keskittymiskyvyn pettäminen tuntuu pelottavalta, kuin jonkinlaiselta alkavalta muistisairaudelta.

Mikä meitä oikein vaivaa? Aivotutkijat Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi toteavat kirjassaan Aivot työssä (Otava 2018), että vika ei ole niinkään aivoissa, vaan muuttuneessa maailmassa.

Minna Huotilaisen mukaan ongelmamme on metsästäjä-keräilijän käyttöön suunnitellut aivot – ikiaikainen ohjausyksikkö, joka on suunniteltu aivan toisenlaiseen toimintaympäristöön.

Aivomme ovat sopeutuneet huonosti maailmaan, jossa elämme tänä päivänä: aistiärsykkeitä on liikaa, kuormitus on liian pitkäkestoista, stressitilat kestävät kuukausia tai vuosia ja aikaa levolle ja palautumiselle on niukasti.

Jotta aivot saisivat paremmat mahdollisuudet selviytyä myös muuttuneissa olosuhteissa, tarvitaan järjestelmällisiä toimenpiteitä.

1. Onkohan tämä se ADT?

Kun hajamielisyys muuttuu normaaliolotilaksi, puhutaan vaivasta nimeltä ADT.

ADT on tarkkaavuushäiriötä muistuttava käytösmalli, jossa keskittymiskyky alkaa murentua. ADT kehittyy, kun ihminen tekee jatkuvasti liian paljon asioita yhtä aikaa, pomppii tehtävästä ja toiminnasta toiseen ja laiminlyö palautumisen.

ADT kehittyy helposti. Jos asiasta toiseen säheltäminen jatkuu kuukausien ajan, lähes kaikki kehittävät ADT-oireita. Nykymaailmassa ylikiihtynyt tila jatkuu kuitenkin helposti jopa vuosia – ei ole siis mikään ihme, että oireilemme. Eli jos elämäsi on ollut jo kauan hyvin hektistä ja mietit, voisiko hajamielisyytesi olla ADT-oireilua, vastaus on kyllä.

2. Älä soimaa itseäsi

Jos et saa itsestäsi irti enemmän tehoja, se ei ole sinun vikasi. ADT:stä kärsivän tyypillinen piirre on itsensä keskeyttäminen: ei auta, vaikka hänelle annetaan työtilaksi äänieristetty koppi ja kaikki mahdollisuudet keskeytyksettömään työskentelyyn. Hän keskeyttää itse itsensä. Ajatus alkaa vaihtua kuin kanavia surffatessa: Mitähän kirjoittaisin? Selkä puutuu. Kappas vain, ulkona lentää harakka…”

3. Hyviä uutisia: voit vielä toipua

On vaikeaa työskennellä tehokkaasti aivoilla, joiden keskittyminen kestää vain sekunteja. Hyvä uutinen on se, että ADT ei ole pysyvä tila, vaan poukkoilevat heinäsirkka-aivot on mahdollista palauttaa normaaliin työmoodiin.

Vaikka aivosi olisivat jo henkihieverissä, voit elvyttää ne oikeilla toimenpiteillä. Tämä vaatii kuitenkin isoja muutoksia arkirutiineihin ja työskentelytapoihin.

Lähteet ja lisätietoja: Huotilainen M & Moisala M (2018). Keskittymiskyvyn elvytysopas. Tuuma-kustannus. Huotilainen M & Saarikivi K (2018) Aivot työssä. Otava. https://brainrm.com Hallowell E (2015). Why smart people underperform. Harvard Business Review 1/2015. https://hbr.org

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 3/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X