Nainen, anna miehelle huomiota!
Jouni vie naisystäväänsä usein syömään ja ostaa tälle kukkia. Häntä harmittaa, ettei Marja tee koskaan vastapalveluksia.
Jounin ja Marjan seurustelu on vasta alkuvaiheessa, mutta silti Jouni on vähän pettynyt. Jouni on nimittäin melkein aina se, joka soittaa, laittaa viestin tai kutsuu käymään.
Marja ei vaikuta yhtä kiinnostuneelta, mutta on hänkin ihastunut. Marja osoittaa kiintymystään halailemalla ja pussailemalla, mutta vähemmän puhumalla.
Marja kyllä vastaa Jounin viesteihin ja soittoihin, mutta ei ole itse yhtä aloitteellinen. Jouni on useimmiten se, joka alkaa puhua tunteista.
Marja ei näe vaivaa Jounin eteen. Jouni laittaa ruokaa Marjalle ja vie ravintolaan syömään, mutta Marja ei tee vastapalveluksia. Marja ei ole ostanut Jounille yhtään kukkaa, vaikka Jouni tuo Marjalle usein ruusun.
”Onko miehen vain tyydyttävä siihen, että naisen ei tarvitse antaa miehelle lahjoja ja vastapalveluksia?” Jouni ihmettelee.
Jounikin kaipaisi sitä, että Marja haluaisi tehdä häneen vaikutuksen. Jounikin haluaisi kokea olevansa toiselle tärkeä.
Asia on vaikea ottaa puheeksi. Jounin mielestä Marjan pitäisi itse ymmärtää ongelma.
Seurustelu on jatkunut joitakin kuukausia. Jounin mielestä ei voi olla niin, että vain nainen saa koko ajan erityiskohtelua, vaikka ravintolalaskun maksaminen naisen puolesta voikin olla romanttista.
Jouni pohtii, että missä vaiheessa suhdetta on tapana siirtyä laskujen puolittamiseen ravintolassa. Kuinka kauan hänen olisi kohteliasta avata Marjalle ovi?
Mitä Jouni voisi tehdä, että Marja ymmärtäisi ottaa Jounin paremmin huomioon?
Miksi lopettaa kohteliaisuudet?
Oli aika, jolloin nämä kysymykset olisivat olleet käsittämättömiä. Kun yhteiskuntamme on onneksi tasa-arvoistunut, myös käytöstapamme ovat muuttuneet.
Nyt mies voi miettiä, miten kauan hänen edellytetään esimerkiksi maksavan yhteisen ravintolalaskun ja avaavan naiselle oven. Monissa kulttuureissa nämä asiat kuuluvat edelleen miehelle. Niin oli meilläkin vielä vähän aikaa sitten ja on edelleen monelle vanhemman polven edustajalle.
Jouni noudattaa perinteisiä toimintatapoja. Hän on jostain syystä suhteen alussa halunnut tehdä niin. Mikä lienee siis nyt hänen ongelmansa?
Hän seurustelee Marjan kanssa, osoittaa tälle tunteitaan, mutta ei ehkä saa itse sellaista huomiota kuin toivoisi.
Siitäkö on kysymys? Pelkääkö Jouni olevansa enemmän ihastunut kuin Marja? Miksi sellainen vaihtoehto pelottaisi?
Mitä voisi vastata kysymykseen: ”Kuinka kauan olisi kohteliasta avata ovi Marjalle?” Vaikka, että parhaassa tapauksessa loppuelämän ajan! Miksi pitäisi tietyn ajan kuluttua lakata olemasta toiselle kohtelias?
Laskujen maksamisessa on toki mielekästä tehdä järkeviä ratkaisuja, mutta millä tavoin ongelmallista on olla kohtelias ja avata ovea tai olla se, joka ottaa useammin yhteyttä?
Marjahan osoittaa hellyyttä ja kiintymystä. Hän ei tee sitä niin paljon sanoin kuin hellyydenosoituksin. Se on hänen tapansa. Tärkeää on tunnistaa toisen tapoja osoittaa kiintymystä.
Moni pelkää suhteessaan jäävänsä tappiolle, jos antaa enemmän kuin saa. Henkilökohtaisen tappion pelätään tulevan siitä, jos antaa enemmän ystävällisyyttä, hellyyttä, huomiota tai lahjoja.
Parisuhde ei ole kauppasuhde. Rakkauden olemukseen kuuluu se, että haluaa toimia toisen hyväksi laskelmoimatta. Eri asia on tietenkin sellainen tilanne, jossa ei saa toiselta mitään vastineeksi ja voi joutua sillä tavoin hyväksikäytetyksi. Siitä ei Marjan ja Jounin kohdalla kuitenkaan näytä olevan kysymys.
Heikki Syrjämäki, pari- seksuaaliterapeutti, Tampereen seurakuntien perheasiain neuvottelukeskus.