Yö ulkona – Sabina Finnilä nukkuu taivasalla riippumatossa: ”Raitis ilma saa ajatukset kulkemaan”

Jaa artikkeliTilaa Seura
nuku yö ulkona
Sabina Finnilän olo on valppaampi ja pirteämpi raikkaan ilman takia. © Tommi Tuomi
Tuoteryhmäpäällikkö Sabina Finnilä saa makoisat unet nukkumalla ulkona. Riippumatossa koisivat mielellään myös perheen koirat.

”Ensimmäinen yö ulkona taivasalla oli vuonna 2017. Päätin kokeilla nukkumista ulkona, sillä poikani oli hankkinut riippumaton. Opin pian, että raittiissa ilmassa lintujen lauluun nukahtaminen on vapauttavaa ja omaan makuupussiin käpertymisessä on oma, ihana tunnelmansa.

Aloitin tämän vuoden ulkonanukkumiskauden maaliskuun lopussa. Harrastan ulkona nukkumista yleensä mökillä. Nukun hyvin, ellei ole pakkasyö. Silloin saatan herätä kylmyyteen. Pahimpia ovat kosteat ja kylmähköt yöt. Joskus yön kosteuden huomaa vasta herätessä, kun kamppeet ovat märkiä.”

Sabina herää virkeänä yön jälkeen

Seuraava hankinta on hyttysverkko. Se takaa häiriöttömät unet ensi kesän valoisina öinä. © Tommi Tuomi

Yö ulkona saa heräämään pirteämpänä

”Nukun yleensä kahdeksan tuntia, mutta aina en tarvitse niin paljon unta. Vaikka olisin nukkunut vähemmän, raitis ilmaa saa aikaan sen, että oloni on valppaampi ja pirteämpi. Ajatukset tuntuvat kulkevan heti aamusta.

Ulkona nukkumisen jälkeen ymmärrän hyvin myös miksi vauvoille maistuu uni ulkoilmassa. Raitis ilma tekee niin hyvää!

Öisin minua ei pelota. Tosin viime keväänä heräsin kerran outoon, mörisevään ääneen. Kyseessä oli ilmeisesti kiimainen valkohäntäpeura, joka etsi itselleen partneria.

Kesäisiä häiriötekijöitä voivat olla kuumuus ja hyttyset. Hyttysiä olen torjunut karkotteilla, mutta aion hankkia hyttysverkon.”

Perhekin innostui – Sabinan tavoite on nukkua 100 yötä ulkona

”Olen saanut innostettua myös muun perheeni retkeilystä ja ulkona nukkumisesta. Olemme esimerkiksi menneet pienellä veneellä saareen, jossa minä ja aikuiset lapset olemme nukkuneet riippumatoissa, ja mies on nukkunut veneessä. Tällaiset yhteiset retket ovat jälkikäteen sellaisia muistohelmiä.

Ilokseni olen havainnut ulkona nukkujia jopa Espoon Olarin keskuspuistossa. Saattaisin nukkua siellä joskus itsekin. Tänä vuonna olen nimittäin päättänyt haastaa itseni nukkumaan 100 yötä ulkona!”

Artikkeli on ensi kerran julkaistu Kotilääkäri-lehdessä 5/21.

Lue myös: Hannele kaipasi hiljaisuutta vastapainoksi kaupunkielämälle ja muutti metsään: ”Puista huokui elinvoima, joka tarttui minuun”

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X