Miksi minua huimaa? Onko huimaus vaaratonta vai vakavaa? Näin neurologi vastaa 9 kysymykseen huimauksesta

Jaa artikkeliTilaa Seura
Huimaus alkaa lähes aina äkillisesti, menee ohi minuutissa ja esiintyy jaksoissa.
Asentohuimaus alkaa lähes aina äkillisesti, menee ohi minuutissa ja esiintyy jaksoissa. Kuva: istockphoto
Asentohuimaus voi yllättää ja jopa säikäyttää. Huimauksen taustalla on harvoin mitään vakavaa, mutta joskus on syytä soittaa heti ambulanssi.

Huimaus voi alkaa äkillisesti ja se voi tuntua monin eri tavoin. Näin 9 kysymykseen huimauksesta vastaa neurologi Jaana Korpela Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

1. Aamuinen huimauskohtaus tuntuu hurjalta. Voiko se toistua?

Kyllä voi. Kyseessä on mitä todennäköisimmin hyvänlaatuinen asentohuimaus, joka iskee tyypillisesti juuri aamuisin asentoa sängyssä vaihtaessa.

Asentohuimauksessa huimaus on kiertävää, ja se alkaa pään asentoa muuttaessa. Paikallaan maatessa ei huimaa. Huimaus johtuu siitä, että sisäkorvassa olevat tasapainokiteet ajautuvat väärään paikkaan.

Asentohuimaus alkaa lähes aina äkillisesti, menee ohi minuutissa ja esiintyy jaksoissa. Vaikka se voi olla hurjan tuntuista, se on vaaratonta. Hyvänlaatuinen asentohuimaus helpottuu itsestään joskus nopeastikin, joskus viikkojen tai vasta kuukausien kuluttua. Sen väistymistä voi nopeuttaa asentohoidolla.

2. Tuntuu, että iän myötä huimaus on lisääntynyt. Mistähän se johtuu?

Ikääntymisessä on monia asioita, jotka vaikuttavat huimauksen lisääntymiseen. Vanhetessa me valitettavasti rappeudumme: aivot, näköaisti, korvan tasapainoelin ja ääreishermosto rappeutuvat. Iäkkäillä on usein myös jännitystä niska- ja hartialihaksissa, mikä voi aiheuttaa epävarmuuden tunnetta.

Lihaksetkin rapistuvat ja lihasvoima heikkenee, mikä vaikuttaa tasapainoon.

Ikääntyneillä on usein myös erilaisia lääkityksiä. Sellaista lääkettä ei kai olekaan, jonka yhtenä haittavaikutuksena ei olisi mainittu huimausta.

Rytmihäiriöt lisääntyvät vanhetessa, ja nekin voivat aiheuttaa huimausta.

Huimauksentunnetta voivat lisätä myös monet psyykkiset syyt, kuten kaatumisen pelko ja ahdistus.

3. Miksi sohvalta ylös noustessa huippaa?

Kyseessä on ortostaattinen hypotonia eli verenpaineen lasku pystyyn noustessa. Sekin yleistyy ikääntyessä, kun verenpaineen säätely ei toimi enää yhtä hyvin kuin nuorempana.

4. Millaisia erilaisia huimauksentunteita on olemassa?

On kiertävää eli karusellimaista, kaatavaa, epävarmuuden tunnetta kuin kävelisi superlonpatjalla, pyörtymisen tunnetta ja tasapainohäiriötä eli vaikeutta pysyä pystyssä.

Huimaus voi alkaa pikkuhiljaa tai tulla yhtäkkiä. Siihen voi myös liittyä muita oireita.

5. Voiko huimaus olla vaarallista?

Kyllä voi. Ja siksi tietynlaisen huimauksen iskiessä on soitettava heti ambulanssi. Äkillisesti alkava kiertohuimaus voi tarkoittaa aivoverenkiertohäiriötä. Vaikka se harvinaista onkin, se mahdollisuus on otettava huomioon.

Tällöin esiintyy huimauksen lisäksi muitakin oireita kuten puheen, nielemisen, näön tai raajojen toimintahäiriöitä. Myös yhtäkkinen raju tasapainon menetys ilman kiertohuimausta voi tarkoittaa, että taustalla on aivoverenkiertohäiriö.

Ikääntyessä aivoverenkiertohäiriön mahdollisuus lisääntyy – erityisesti, jos sairastaa verenpainetautia, kärsii korkeasta kolesterolista tai verensokerista. Mutta kyllä nuoremmankin ihmisen pitää hakeutua heti hoitoon, jos iskee äkillinen kiertohuimaus, joka ei hellitä paikallaan maatessa.

6. Onko kiertohuimaus aina aivoista johtuvaa?

Ei ole, vaan kiertävä huimaus voi olla myös korvaperäistä. Tasapainohermon tulehdus eli vestibulaarineuroniitti ilmaantuu yleensä äkillisesti rajuin oirein ja siihen voi huimauksen lisäksi liittyä myös pahoinvointia ja oksentelua.

Jos korvaperäisen huimauksen lisäksi tuntuu kuin korva olisi lukossa, kuin siellä olisi painetta tai jos korva soi tai humisee, voi kyseessä Ménièren taudin ensimmäinen oire.

Tasapainohermon tulehdukseen ja Ménièren tautiin sairastutaan tavallisesti nuorempana, 30–50-vuotiaana.

7. Voiko huimauksen syynä olla aivokasva in?

Kyllä voi, mutta se on hyvin harvinaista. Jos tasapainovaikeudet pikkuhiljaa lisääntyvät ja pahenevat, on syytä hakeutua lääkäriin.

8. Miten huimausta voi hoitaa?

Monessa huimaustyypissä liike on lääke. Sängynpohjalle jääminen vain pahentaa tilannetta.

Hyvälaatuisessa asentohuimauksessa auttaa asentoterapia, niin sanottu Eppleyn manööveri. Niska- ja hartiaseudun jännityksiin tehoaa fysikaalinen harjoittelu, lihavoiman lisääminen ja venyttely.

Tasapainohermon tulehdus menee ohi itsestään, mutta oireita voi helpottaa kortisonikuurilla. Ménièren tautia hoidetaan vähäsuolaisella ruokavaliolla, stressiä välttämällä ja lääkityksellä.

Jos huimaus johtuu lääkkeistä, voi lääkemuutoksista saada apua. Lääkitys kannattaa myös tarkastaa, jos ortostaattinen hypertensio on häiritsevää.

Jos huimauksen syynä on ikääntymisestä johtuvat muutokset, ei rappeutumiselle sinänsä voi tehdä mitään. Mutta tasapainotreenillä ja lihasvoimaharjoittelulla voi tilannetta kohentaa.

9. Voiko viinin tissuttelu aiheuttaa huimausta?

Kyllä voi. Huolestuttavaa on se, että iäkkäiden ihmisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt. Mitä iäkkäämpi on, sitä heikommin elimistö sietää alkoholia. Lääkitykset ja sairaudet vielä lisäävät alkoholin haittoja.

Alkoholi on hermomyrkky. Humalaan liittyvä tasapainovaikeus, huimaus ja puheen puuromaisuus johtuvat siitä, että alkoholi lamaa pikkuaivoja.

Säännöllisesti käytettynä alkoholi rappeuttaa erityisesti otsalohkoa ja pikkuaivoja. Pikkuaivot ovat tasapainon ja raajojen koordinaation kannalta aivan keskeinen elin. Säännöllinen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa myös polyneuropatiaa. Kun jalkojen tunto- ja liikehermot vaurioituvat, heikkenee tasapaino.

Hakeudu heti lääkäriin, jos

Äkillisesti alkaneeseen huimaukseen liittyy puheen, nielemisen, näön tai raajojen toimintahäiriöitä tai päänsärkyä ja niskakipua.

Huimaus on niin voimakasta, ettei pysy pystyssä.

Huimaukseen liittyy tajunnanmenetys tai epätasainen pulssi.

Huimaus alkaa vähitellen ja pahenee ja siihen liittyy toispuoleinen kuulonalenema, korvan suhina tai muita neurologisia oireita.

Tulee toistuvia huimausoireita, jotka eivät liity asentomuutoksiin.

Jos huimaus liittyy lääkitysmuutoksiin, on syytä keskustella lääkärin kanssa.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 7/20.

Lue myös: Kärsitkö huimauksesta? Tästä syystä tasapaino voi pettää flunssan ja korvatulehduksen seurauksena

Lue myös: Ratsastus paransi Ménièren tautiin sairastuneen Sirpan tasapainoa ja vähensi samalla stressiä

Sirpa Viljanen

Sirpa Viljanen harrastaa maastoratsastusta Vesivehmaalla. Lämminverinen tamma Inkku on tuonut hänen elämäänsä paljon iloa ja tukea. © Antti Sihlman

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

X