Onko narsisteja ihan valtavasti, kun niin moni haukkuu eksäänsä narsistiksi?
Taas joku haukkuu eksäänsä kauheaksi narsistiksi.
Kun kyse on entisestä kumppanista, taustalla on usein tyytymättömyyttä hänen käytökseensä ja luonteenpiirteisiinsä.
Suhteen päättyessä vaikeiden tunteiden käsittely voi saada aikaan puolustautuvaa tai hyökkäävää käytöstä.
Lisäksi arkikielessä itsekkyyden käsite usein korvataan narsismilla.
Oikeaa narsistista persoonallisuushäiriötä sen sijaan esiintyy vain muutamalla prosentilla väestöstä – tämä tarkoittaa siis sitä, että yksi tai kaksi eksää sadasta ovat oikeasti narsisteja.
Paljastuu pikkuhiljaa
Narsistin kanssa voi kokea huikeita ja ihmeellisiä, mutta myös kamalimpia mahdollisia hetkiä.
Suhteen alussa narsisti osoittaa korostunutta ihailua ja luo yltäkylläisillä lahjoilla, sanoilla ja teoilla vaikutelman, että kumppani on hänelle kaikki kaikessa.
Suhteen edetessä narsisti alkaa pikkuhiljaa rajoittaa kumppaninsa tärkeiksi kokemia asioita ja ihmissuhteita.
Narsistin käytöstä on vaikeaa tunnistaa, eikä kumppani itsekään usein jälkikäteen ymmärrä, kuinka hän saattoi luopua omista tärkeistä ihmissuhteistaan tai rakkaista harrastuksistaan.
Narsistin kaksi hyvin erilaista puolta muodostavat kokonaisuuden.
Narsisti kykenee muuttumaan silmänräpäyksessä samaksi huomioivaksi, miellyttäväksi ja ystävälliseksi henkilöksi, johon kumppani alun perin rakastui.
Hurmaava käytös loppuu, kun kumppani ei enää kykene täyttämään tai ei enää halua täyttää narsistin toiveita.
Narsistin kumppani joutuu olemaan jatkuvasti hieman varuillaan ja tarkkailemaan omia sanomisiaan ja tekemisiään.
Huolimatonta leimailua
On eri asia, sanooko kerran suutuspäissään eksäänsä narsistiksi, vai onko henkilöllä taipumusta leimata muitakin.
Jos narsisti-leimasinta heilutellaan arjessa puolihuolimattomasti ja toistuen, voidaan ainakin todeta tällaisella henkilöllä olevan taipumusta tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä muista ihmisistä hyvin kevyin perustein.
Asiantuntijana psykologi Taija Stoat.
