Onko parempi pitää herkuttelupäiviä vai syödä vähän hyvää päivittäin?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Herkuttelua
© JORMA MARSTIO / Kuvaryhmä / Skoy
Herkut on järkevää syödä kunnollisen ruoan jälkeen, jolloin määrä pysyy kohtuullisena ja verensokeritaso tasaisempana.

Herkuttelu on varsin subjektiivinen kokemus; jollekin herkuttelu tarkoittaa parin suklaapalan syömistä, toiselle ison leivonnaisannoksen tai karkkipussin syömistä. Myös muut asiat, kuten henkilön terveydentila, liikunnan määrä ja paino vaikuttavat asiaan.

Pieni päivittäinen herkuttelu voi kuulua terveelliseen ruokavalioon

Pieni herkuttelu vaikkapa päivittäin, esimerkiksi 1–2 suklaapalan nauttiminen päiväkahvin kanssa, voi hyvin kuulua terveelliseenkin ruokavalioon. Kun syö herkkunsa kunnollisen aterian jälkeen, pysyy herkkumäärä paremmin hallinnassa.

Jos herkutellaan tyhjään vatsaan tai nälkään, aikaansaadaan helposti riippuvuussuhde kyseiseen herkkuun. Nälkäisenä herkkumääräkin usein kasvaa suureksi.

Pieni herkkuannos isoa parempi

Terveyden kannalta pieni herkkuannos päivittäin, kuitupitoisen ja kunnollisen aterian jälkeen, on yleensä parempi vaihtoehto kuin iso herkkuannos useamman kerran viikossa.

Suuri sokerimäärä kerralla nautittuna vaikuttaa hetkellisesti voimakkaasti veren insuliini- ja sokeriarvoihin sekä elimistön tulehdustekijöihin, ja usein tapahtuvana näillä on haitallisia terveysvaikutuksia.

Suosi hedelmiä

Huolellisesti pestyt tummat viinirypäleet, herkulliset granaattiomenan siemenet tai pari palaa tummaa suklaata ovat hyviä esimerkkejä arkipäivän pikkuherkuista.

Viikonloppuna voi halutessa hyvällä omallatunnolla herkutella jäätelöannoksella tai sadan gramman karkkipussilla.

Pienessä sadan gramman karkkipussissa on jo hulppeat 20–25 sokeripalaa, joten tätä suurempaa karkkimäärää kannattaa välttää. Teollisten leivonnaisten sijaan omatekoiset marjapiirakat ovat parempi valinta.

Jäätelön seurana maistuvat kotimaiset herkulliset marjat. Viikonlopun herkut on myös järkevää syödä kunnollisen ruoan jälkeen, jolloin määrä pysyy kohtuullisena ja verensokeritaso tasaisempana.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Pirjo Saarnia.

Juttu on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 5/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X