Onko moraalitonta erota, jos syy on puolison sairaus? Katselen jo seuraa netistä

Jaa artikkeliTilaa Seura
Riitta ja Jouko asuvat erillään Joukon psyykkisen sairauden vuoksi. © Anssi Keränen
Riitta on asunut erossa miehestään Joukosta yli vuoden, sillä Jouko sairastaa skitsofreniaa.

Onko moraalitonta erota, jos syynä on puolison sairaus?

”Yli 20 vuotta yhdessä olleen parin elämää on leimannut Joukon psyykkinen sairaus. Yhteinen elämä on ollut onnellista, joskin Joukon akuutin psykoosin vaiheet ovat hankalia. Silloin ystävällinen ja hauska mies muuttuu arvaamattomaksi ja väkivaltaiseksi.

Yhteisiin vuosikymmeniin mahtuu kaksi kertaa, jolloin Jouko on lyönyt Riittaa. Lääkärien mukaan se kuuluu sairaudenkuvaan, joten tilanteista on päästy aina eteenpäin, sillä pari on viihtynyt hyvin yhdessä.

Nyt 65-vuotiasta Riittaa kuitenkin mietityttää. Pari muutti yhdessä tuumin erilleen. Olisiko vielä aikaa etsiä uusi kumppani, jonka kanssa vanheta? Onko puolison sairaus moraaliton syy erota?

”Olen ollut viimeiset vuodet hyvin yksinäinen”, Riitta kirjoittaa. ”Olen ikäistäni nuoremman oloinen. Elämällä olisi vielä varmasti paljon annettavaa.”

Vaikka Riitta on edelleen virallisesti naimisissa Joukon kanssa ja he tapaavat viikoittain, on parin yhteiselämä ollut jo vuosia täysin toverillista. Riitta on alkanut katsella internetin seuranhakupalstoja. Tansseihinkin tekisi mieli. Ystävätkin kehottavat tekemään irtioton sairaasta miehestä.

Parikymmentä vuotta poissa sinkkumarkkinoilta ovat tehneet tehtävänsä, ja Riittaa epäilyttää uuden kumppanin etsintä. Vuosien varrella kaksikin miestä on osoittanut kiinnostusta häneen, mutta molemmat olivat tuolloin varattuja.

”Ukkomiesten lähentely-yritykset ovat aina vastenmielisiä. Ja nyt mietin, olenko itse samanlainen, jos etsin uutta kumppania, kun olen vielä virallisesti naimisissa”, Riitta pohtii.”

Asiantuntija vastaa: Ison päätöksen edessä

Riitta ja Jouko asuvat erillään Joukon psyykkisen sairauden vuoksi. © Anssi Keränen

Ihmisen tärkein tarve on liittyä toiseen ihmiseen. Hyvä, läheinen ihmissuhde on paras paikka kasvaa, nauttia ja iloita elämästä. Hyvässä suhteessa toisen olemassaolo on oman elämän perusta. Toinen on samalla tuki ja turva. Riitan ja Joukon liitto on muuttunut kaverisuhteeksi eikä se vastaa Riitan toiveita hyvästä ihmissuhteesta.

Riitan kysymys kuuluu, voiko hän virallisella tasolla kohdata nykyhetken realiteetit eli sen, että heidän avioliitonsa alkuperäinen perusta on hävinnyt. Onko oikein haluta läheisyyden tuomaa onnea elämäänsä? Pitääkö elää suhteessa, joka ei vastaa omia toiveita, varsinkin kun siinä yhtenä tekijänä on puolison sairaus?

Jos haluaa elää hyvää elämää ja kunnioittaa itseään, joutuu tekemään kipeitäkin päätöksiä. Voisiko lähtökohdaksi riittää se, että on rehellinen itseään, omia tarpeitaan ja läheisimpiään kohtaan.

Päätös asiasta on yksin Riitan. Ja kun ottaa sen riskin, minkä päätöksen tekeminen aina sisältää, joutuu hyväksymään myös päätöksestä aiheutuvat seuraukset. Välillä olemme epävarmoja päätöksien ja niiden seurausten edessä.

Elämässä on aina mukana tekijöitä, jotka eivät ole meidän kontrolloitavissa. Se on ihmisen osa, ja sen tosiasian hyväksyminen voi tehdä meidät armollisemmiksi itseämme ja lähimmäisiämme kohtaan.

Keijo Markova, pari- ja perheterapeutti, Väestöliitto.

Lue myös: Vaimon tunnustus: ”Aivovamma sitoo minut mieheeni, vaikka haluaisin erota”

Asiantuntija vastaa: Luota omaan viisauteesi

Riitta miettii vakavasti eroa. Taustalla on puolison psyykkinen sairaus, väkivaltaa ja erilleen muutto.

Miten päätös erilleen muutosta syntyi? Tuskin sitä on tehty ajattelematta myös lopullisen eron mahdollisuutta. Joskus erilleen muutto parantaa suhdetta, mutta ei aina. Molempien on tärkeää olla siinä vaiheessa rehellisiä, se helpottaa aikanaan eroamista ja myös mahdollista yhteen palaamista. Jos tapaisin Riittaa ja Joukoa työssäni, kysyisin sitä, miten he ymmärtävät erilleen muuton.

Väkivaltaiset tapahtumat kuuluvat lääkärien mukaan Joukon sairauteen. Se ei muuta sitä tosiasiaa, että Jouko on ollut väkivaltainen. Kenenkään ei pidä pelätä joutuvansa väkivallan kohteeksi. Kokeeko Riitta olevansa turvassa mahdollisilta uusilta väkivallanteoilta? Onko yhteen palaaminen vaihtoehto? Vai ovatko vaihtoehdot vain jatkaminen erillään tai eroaminen?

Päätöstä pidätteleviä tekijöitä voi olla sekä itsessä että ympäristössä. Sisältä voivat tulla tunteet toista kohtaan, yksinäisyyden pelko, tunne toimimisesta omia arvoja vastaan ja häpeä epäonnistumisesta. Ympäristöstä tulevia esteitä eropäätökselle voivat olla lapset, talous, kiva asunto, ystävien tai sukulaisten mielipiteet.

Riitan olisi hyvä miettiä, mitkä sisäiset ja ulkoiset tekijät pidättelevät häntä ja mitkä saavat hänet miettimään eroa. Päätöksen tekeminen on näiden tekijöiden puntaroimista. Toivottavasti pidät suuren päätöksen omissa käsissäsi ja luotat omaan viisauteesi!

Heikki Syrjämäki, pari- ja seksuaaliterapeutti, Tampereen seurakuntien Perheasiain neuvottelukeskus.

Lue myös: Puolison sairaus voi aiheuttaa kriisin parisuhteeseen – näin asiantuntija tukee parisuhdetta

X