Osa-aikaprostituoitu paljastaa: Asiakkaissa paljon liikematkalaisia

Jaa kaverilleTilaa Seura
Liikematkalaiset harrastivat seksin ostamista säännöllisesti. Heillä oli kotona odottamassa perhe tai ainakin vaimo. © Tinka Lindroth/Otavamedian visualistiryhmä
Miksi nuori yliopisto-opiskelija päätyy myymään seksiä ja mitä siitä seuraa?

Astun sisään baariin ja tilaan viskin.

Juon sen tiskillä seisaaltaan, kolmella hörpyllä. Tunnen, miten lihakseni rentoutuvat.

Kiitän baarityöntekijää ja työnnän kuulokkeet korviini. Lähden kävelemään kotiin. Macy Grey laulaa kovaa, ja minä olen voimakas, itsenäinen, rohkea.

Olen alle tunti sitten ensimmäisen kerran elämässäni myynyt seksiä.

Mielijohde chatissa

Vuoden 2014 alussa olin elämässäni hieman hukassa. Olin tehnyt neljän vuoden ajan oman alani töitä, tunteja laskematta.

Määräaikaisista työsuhteistani viimeinen oli kuitenkin päättynyt, ja olin palannut yliopistolle viimeistelemään lopputyöni. Päivät kirjastossa olivat tylsiä, ja opintotuki pieni.

Olin myös sinkku, joten kukaan ei odottanut kotona.

Eräänä tammikuisena sunnuntaina kulutin aikaa internetissä, ja suunnistin tutulle erotiikka-sivustolle. Olin lukenut seksitarinoita sieltä monen vuoden ajan. Tällä kertaa hetken mielijohteesta avasin sivustolla olevan chatin.

Kymmenen minuutin sisällä olin saanut useita törkeitä ja vähemmän törkeitä ehdotuksia, joista eräs oli: ”Otatko suihin satasella?”

En vastannut, mutta oloni muuttui. Aloin ajatella ensimmäistä kertaa tosissani, miltä tuntuisi harrastaa seksiä rahasta, olla jonkun toisen fantasian välikappale.

Se kiihotti minua.

Liikematkalaisen tarjous

Seuraavana päivänä palasin chattiin, ja aloin jutella muutaman ehdottelijan kanssa. Eräs heistä oli tulossa seuraavana päivänä Helsinkiin liikematkalle. Hän halusi ostaa minulta seksiä, koko paketin: puolentoista tunnin ajan suihinottoa, yhdyntää ja anaaliseksiä. Hinnaksi hän tarjosi 150 euroa.

Suostuin.

Varmistin ainoastaan, että kondomia käytetään koko ajan ja kaikessa, ja sitten sovimme tapaamisen hänen hotellinsa eteen.

Oli hyvää tuuria. Mitään pahaa ei tapahtunut, mutta se ei ollut omaa ansiotani. Myöhemmin opin, millä tavoilla riskejä uusien asiakkaiden kanssa saattoi vähentää, mutta ensimmäisellä kerralla en kyllä miettinyt oikein mitään. (Edes hintaa: myöhemmin aloin pyytää enemmän.)

Ensimmäinen asiakkaani oli mukava, myös seksikumppanina. Puolentoista tunnin jälkeen pukeuduin, ja setelit laukussa lähdin kotiin päin. Olin koko päivän jännittänyt tapaamista ja sen jälkeen minulla oli ekstaattinen olo.

Vain kokeilu?

Ajattelin kuukausien ajan, että kyseessä oli kokeilu, jonka tein yleisestä mielenkiinnosta. Minua oli aina ärsyttänyt se tapa, jolla prostituutiosta puhuttiin.

Olin todistanut itselleni, ettei siinä välttämättä ollut mitään pahaa, että seksiä myyvät ihmiset eivät kaikki olleet uhreja tai päästään sekaisin. He saattoivat myös pitää työstään, ainakin välillä.

Aloitin säännöllisemmän seksin myymisen kesän alussa, kun gradu oli valmis. Minulla oli jonkin verran muitakin töitä, mutta lisäraha oli tarpeen.

Seksityö tuntui myös edelleen jännittävältä ajatukselta. Laitoin ilmoituksen netin seuranhakusivustolle.

Maksullisesta seurasta ilmoittaminen oli siellä kiellettyä, joten asiat piti kirjoittaa rivien väliin:

”Hei, pääkaupunkiseudulla asuva tai täällä usein vieraileva, hyvin toimeentuleva mies! Kiinnostaisiko seikkailu, tai ehkä vakituisempi seura? Olen kiltti opiskelijatyttö, joka kuitenkin välillä tykkää jostain tuhmasta;) Laita viesti, ja katsotaan kohtaavatko toiveemme…”

300 vastausta päivässä

Ilmoitukseeni tuli yhden päivän aikana 300 vastausta. Se tuntui imartelevalta: nämä kaikki ihmiset halusivat minua!

Suurin osa paljastui roskapostiksi. Joukossa oli silti useita, jotka päätyivät asiakkaikseni. Heidän joukostaan erottui kaksi erilaista 30–50-vuotiaiden miesten ryhmää.

Liikematkalaiset harrastivat seksin ostamista säännöllisesti. Heillä oli kotona odottamassa perhe tai ainakin vaimo.

Toinen ryhmä olivat vuosi–pari sitten eronneet miehet. Heidän joukossaan oli enemmän niitä, jotka olivat asialla ensimmäistä tai toista kertaa.

Joillekin maksettu seksi on ainut keino päästä koskettamaan toista ihmistä. Kaikki asiakkaat eivät halua yhdyntää, tai pyrkivät hoitamaan sen mahdollisimman nopeasti: tärkeintä on jutella ja halailla.

Tunsin itseni usein terapeutiksi.

Liikematkalaiset olivat mukavampia. Palkkion lisäksi he tarjosivat usein ruokaa tai juomaa, ja hotelliympäristö teki kaikesta hieman tyylikkäämpää.

Taksani oli sen verran korkea, että asiakkaat asuivat usein hieman paremmissa hotelleissa, vaikka myös Omenahotelli tuli tutuksi kuukausien mittaan. Sen jokaisessa huoneessa on sama taulu, jossa alaston nainen istuu ruohikolla, miesten ympäröimänä. Maalausta tuijotellessani mietin välillä, osoittiko sen valinta sisustajilta jonkinlaista huumorintajua.

”Henkisesti väsyttävää”

En tehnyt seksityötä päivittäin, enimmillään kaksi tai kolme keikkaa viikossa. En halunnut työn hallitsevan liikaa ajatuksiani, ja välillä oli vaikea sovittaa tapaamiset kalenteriin, varsinkin, kun en aluksi kertonut työstä läheisilleni.

Tämän takia seksin myyminen on yksinäistä hommaa. Vaikka itse ei pitäisi työtä moraalisesti epäilyttävänä tai vahingollisena, on selvää että suurin osa suomalaisista ajattelee toisin. En voinut kuvitellakaan, että olisin esimerkiksi kertonut äidilleni työstä.

Poliittisessa keskustelussa ja me- diassa puhutaan joskus seksityöntekijöistä yhtenäisenä joukkona. Emme ole sitä.

Kun kävin sukupuolitautitesteissä Helsingin keskustassa sijaitsevassa Pro-tukipisteessä, törmäsin ihmisiin, joille prostituutio ei ollut vain jännittävä sivutyö.

Heidän tapaamisensa tuntui kiusalliselta. Minulla oli etuoikeutettu, ehkä jopa hieman yläluokkainen olo.

Suomalaisena, akateemisesti koulutettuna ja suhteellisen viehättävän näköisenä saatoin vähän niin kuin huvikseni kokeilla tällaista työtä, joka joillekin toisille oli ainut vaihtoehto.

Mitä rahaan tulee, niin olisin toki voinut ryhtyä vaikka siivoojaksi. Se ei vain yhtään huvittanut.

Keinotekoinen rooli

Nyt olen kertonut asiasta kymmenelle tutulleni. Miltei kaikki ovat suhtautuneet asiaan rauhallisesti, lähinnä kysellen motiiveista ja työn yksityiskohdista.

Eräs tuttu esitti teorian, jonka hieman vastentahtoisesti myönsin olevan totta: seksityö on minulle myös keino saada ihailua ja huomiota miehiltä, kontrolloiduissa olosuhteissa, joissa voin itse määrittää säännöt.

Olen puhunut työstä muutamille miehille, joiden kanssa olen ollut treffeillä tai aloittamassa suhdetta. Eräs heistä piti sitä kiihottavana.

Ilahduin reaktiosta aluksi, mutta jälkeenpäin se tuntui vähän häiritsevältä – kysymys oli kuitenkin keinotekoisesta roolista, ei minusta ihmisenä. Toinen taas hiljeni eikä enää koskaan soittanut uudestaan.

Silloin näin hetken ajan itseni jonkun toisen tuomitsevin silmin, ja se tuntui kamalalta.

Huoli väkivallasta

Jotkut ystävistäni ovat olleet huolissaan siitä, että kohtaisin väkivaltaisia asiakkaita. Minulle ei ole kuitenkaan tapahtunut mitään erityisen pahaa tai pelottavaa.

Olin asiakkaiden suhteen nirso. Tapasin heidät ensin julkisella paikalla. En koskaan tehnyt seksityötä kotonani tai antanut puhelinnumeroani.

Käytän imperfektiä, sillä olen melkein lopettanut. En ole enää moneen kuukauteen hankkinut uusia asiakkaita. Osa ”vakkareistani” on lopettanut yhteydenpidon. Ymmärrän sen, sillä usein ostajille vaihtelu on tärkeää. Se, että hotellihuoneessa on säännöllisin väliajoin uusi tyttö. Osalle asiakkaistani olen itse sanonut, että tämä oli tässä.

Vaikka en kokenut seksityötä useimmiten erityisen vahingolliseksi, on minulla vahvempi olo, kun en enää juurikaan tee sitä. On selkeämpää olla sama tyyppi kaikissa olosuhteissa, eikä ylläpitää erilaisia rooleja eri nimillä työtä varten. Jos jatkaisin pidempään, identiteettini alkaisi myös kasvavissa määrin liittyä seksiin. Haluan tehdä ja olla muutakin.

Tapaan enää yhtä miestä, joka käy pääkaupunkiseudulla harvakseltaan. Hän on erikoistapaus, sillä suhteemme on muuttunut osittain ystävyydeksi. Jo ensimmäisellä tapaamisella päädyimme seksin jälkeen juomaan puolet hotellihuoneen minibaarista ja laulamaan yhdessä Juice Leskistä. Hän myös tietää oikean henkilöllisyyteni.

Jännitys katosi

Lopetan myös siksi, että seksin myyminen ei enää tunnu jännittävältä. Olen sitä paitsi viime aikoina alkanut tehdä taas enemmän oman alani töitä. Haluaisin myös löytää parisuhteen, eikä seksityö ainakaan helpota asiaa. Ymmärrän myös, että riskit sukupuolitaudin saamiseen, väkivaltaan törmäämiseen tai asian paljastumiseen jollekin, jonka en halua sitä tietävän, ovat sitä suuremmat mitä pidempään jatkan. 30-vuotiaana alan myös olla vähän vanha: monia asiakkaita kiinnostavat lähinnä parikymppiset.

Prostituoituna toimiminen on vaikuttanut myös vapaa-ajan seksielämääni. Kokemus antaa itsevarmuutta. Ikävää taas on se, että huomaan seksiä harrastaessani ajattelevani usein ensisijaisesti toisen tarpeita.

Minun pitää aikaisempaa enemmän keskittyä siihen, mitä oikeasti itse haluan.

 

Julkaisemme jutun poikkeuksellisesti ilman kirjoittajan nimeä.

X