Seksi pelottaa: en halua, että lapset kuulevat rakastelumme - mitä tehdä?
Miten ihmeessä voi rakastella kiihkeästi, kun miehen teinitytöt nukkuvat viereisessä huoneessa?
Ursula ja Johan ovat vastarakastunut pari, jonka välillä kipinöi. Nyt heidän suhteeseensa on alkanut ilmestyä ensimmäisiä ongelmia, sillä he ovat muuttaneet yhteen. Heidän kanssaan samassa asunnossa asuvat myös Johanin teini-ikäiset tyttäret edellisestä liitosta.
Tyttöjen huone on nuorenparin makuuhuoneen vieressä, eikä huonejärjestystä voi muuttaa mitenkään. Perheellä ei ole myöskään varaa muuttaa isompaan asuntoon.
Ursulaa kammoksuttaa pitää meteliä sängyssä, koska asunnon äänieristys on niin huono. Johanin mielestä tämä ei ole ongelma, ja hän antaa oman nautintonsa kuulua.
Miehen äännähtely saa Ursulan halun kaikkoamaan usein kokonaan, sillä hän ajattelee koko ajan viereisessä huoneessa olevia tyttöjä. Ursulan on usein pakko pyytää miestään lopettamaan rakastelu kesken kaiken.
Ursula tuntee kyllä intohimoa miestään kohtaan, mutta se laimenee koko ajan. Seksin väheneminen aiheuttaa repiviä riitoja.
Ursulalla ei ole omia lapsia, mutta hän tulee hyvin toimeen Johanin tyttärien kanssa. Ursula uskoo, että ongelma olisi pienempi, jos lapset olisivat yhteisiä.
Ursula kokee tarvetta olla vieraskorea toisen lapsia kohtaan. Sitä paitsi teini-ikäiset ymmärtävät jo, mistä seksiäänissä on kyse. Se nolostuttaa Ursulaa.
Tyttäret eivät ole kertaakaan ilmaisseet kuulleensa seksin ääniä, mutta silti Ursulaa hävettää katsoa tyttöjä silmiin aamupalalla.
Miten Ursula ja Johan voisivat ratkaista ongelmansa?
Yhteiset pelisäännöt arkeen
Suurin osa uusperheistä kohtaa haasteita uusien asuinjärjestelyiden ja elämäntilanteiden myötä. Kun tilaa on rajallisesti, on yhteisessä asunnossa elävien osapuolten luotava pelisäännöt arjen pyörittämiseksi. Kaikilla asukkailla on oikeus saada omaa rauhaa ja yksityisyyttä; toisaalta tiettyä määrää elämään kuuluvia ääniä on opittava myös sietämään.
Ursula on ahdistunut ja nolostunut, koska pelkää seksin äänien kantautuvan miehensä tyttärien korviin. On hyvä, että Ursula on kertonut tunteistaan Johanille. Pariskunta ei kuitenkaan ole löytänyt sopivaa ratkaisua tilanteeseen, jota Johan ei edes koe ongelmalliseksi.
On ymmärrettävää, että uudessa perhetilanteessa Ursula kokee tarvetta olla vieraskorea miehensä lapsia kohtaan. Miten pitkään perhe on elänyt yhdessä? Kuinka Ursula tulee tyttöjen kanssa toimeen? Ovatko heidän välinsä mutkattomat ja luonnolliset, vai onko yhteiselossa jännitystä ja haasteita?
Tytöt eivät ole ilmaisseet kuulleensa rakastelun ääniä: voiko olla, että äänet tuntuvat Ursulan omiin korviin kovemmilta kuin ne todellisuudessa ovatkaan? Ehkäpä jo teini-ikäiset nuoret ymmärtävät, että seksi on osa elämää ja parisuhdetta eivätkä kiinnitä ääniin sen enempää huomiota.
Entä millainen on Ursulan oma suhtautuminen seksiin? Onko hän oppinut lapsuudessaan tai nuoruudessaan häpeämään seksiin liittyviä ääniä ja seksin harrastamista?
Ursulan huoli yksityisyydestä on perusteltua pienessä asunnossa. On tärkeää, että Johan ottaisi Ursulan ahdistuksen tosissaan ja olisi valmis kompromisseihin. Lapsilla on perheessä oikeus omaan rauhaan, eikä heidän tarvitse joutua kuuntelemaan aikuisten seksin ääniä.
Jos Johanin ääntely on Ursulasta häiritsevää, voisiko pariskunta opetella hillitsemään ääntelyä yhdessä harjoittelemalla, esimerkiksi suutelemalla tai hengitysharjoituksilla seksin aikana? Tai voisiko äänten vaimentamiseen käyttää tyynyä tai kämmentä?
Henriikka Sundell, seksuaalineuvoja, Sexpo-säätiö