Padel – Rento älypeli kasvattaa suosiotaan

Jaa kaverilleTilaa Seura
Padel on mailapeli, jonka etikettiin kuuluvat sosiaalisuus, kohteliaisuus ja letkeä tunnelma.

Padel-kenttä muistuttaa pientä tenniskenttää, mutta se on ympäröity kolme metriä korkealla seinällä. Takaosa on paksua lasia ja sivut metalliverkkoseinää.

Tekonurmimatolle on ripoteltu hienoa hiekkaa, samanlaista kuin Kanarian ja Manner-Espanjan rannoilla. Sen tarkoitus on estää mattoa kulumasta.

Tennismailaa kevyempi ja lyhempi maila muistuttaa isoa rei’itettyä pingismailaa. Jänteiden tilalla on 38 milliä paksu kiinteä ”lapa” joka on täytetty vaahtomuoviseoksella.

Padel-valmentaja Piukku Kopiloff esittelee lyöntitekniikkaa. Pisteenlasku on sama kuin tenniksessä, mutta lajin filosofia jotain aivan muuta.

Lajin käytöskoodeihin kuuluu ystävällisyys. Jos pelaaja tekee pisteen poikkeuksellisen taitavalla lyönnillä, vastapuoli kehuu tai antaa aplodit.

”Laji on syntynyt piknikeillä, kun on mietitty, mitä muuta koko perheen kanssa voisi retkellä tehdä kuin syödä ja juoda”, Piukku kertoo.

Vahingossa Suomeen

Piukku toi padelin Suomeen vuonna 2003, omien sanojensa mukaan vahingossa.

”Asuin tuolloin Gran Canarialla. Olin lähdössä kesäksi Suomeen, kun joukko ystäviäni ilmoitti tulevansa Suomeen pelaamaan padelia.”

Laji oli silloin vielä tuntematon Suomessa. Piukku sai luvan rakentaa Helsingin Kalastajatorpan tenniskentälle tilapäisen padel-kentän kahdeksi viikoksi.

”Lasilevyjen tilalla oli kolmimetriset vaneriseinät ja verkko oli jonkinlaista kanahäkkiverkkoa. Kaverit tulivat, ja elokuun kahdeksas päivä 2003 Suomessa pelattiin ensimmäisen kerran virallisesti padelia.”

Pitkät pallot

Kun Suomen ensimmäinen kunnon ulkokenttä nousi Helsingin Eiranrantaan, ihmiset ihmettelivät, että onpa hassu pieni tenniskenttä.

”Yhdelle tenniskentälle mahtuu neljä padel-kenttää, jonka mitat ovat 20 x 10 metriä. Vaikka tässäkin on tarkoitus lyödä pallo verkon yli, padelin ja tenniksen vertaaminen on kuin vertaisi murtomaahiihtoa mäkihyppyyn”, Piukku sanoo.

Jos tunnin tennisottelussa pallo liikkuu kuusi minuuttia, padelissa se on 54 minuuttia. Pallo saa pompata kentän lisäksi myös lasiseinän kautta.

Hyvä padel-lyönti ei ole aina voimakas tai nopea, vaan tässä pelissä tärkeää on rentous. Tenniksessä ratkaisee usein hyvin onnistunut syöttö, johon vastustaja ei pysty vastaamaan.

”Padelissa yhden pallon aikana voi onnistua ja epäonnistua monta kertaa. Padel on älypeli, jossa taktikointi on tärkeää. Minä tiedän 3–4 palloa eteenpäin, kuinka peli tulee kulkemaan”, Piukku kertoo.

Matalan kynnyksen laji

Lajin kasvavan suosion salaisuus on matala aloittamiskynnys ja tasa-arvoisuus. Piukku on nähnyt kahdeksankuisen taaperon lyövän pallon verkon yli ja pallotellut 96-vuotiaan kanssa.

”Padel on höntsäilyä, rentoa liikuntaa. Suomessa monet keski-ikäiset miehet ovat ottaneet lajiin vakavan asenteen, mutta maailmalla padel on enemmän perhepeli ja kaveriporukoiden yhteinen liikuntamuoto.”

Suomessa on alle 30 padel-kenttää. Lajin suosio kasvaa koko ajan. Piukku on kiertänyt opettamassa lajia koulujen jumppasaleissa.

”En ole koskaan nähnyt yhdenkään lapsen heittävän tenniskentällä kuperkeikkaa onnistumisen riemusta. Padelissa sitä tapahtuu usein.”

Rentous ei tarkoita, että padel olisi pelkkää löysää pallottelua. Padel näyttää rauhalliselta, mutta todellisuudessa se on nopea ja intensiivinen peli.

”Padel on niin nopea peli, että et ehdi jäädä miettimään yhtä huonoa lyöntiä, koska pitää keskittyä seuraavaan. Yksi tennispelaaja kertoi, että tennistä pelatessaan hän ehtii miettimään viikon ruokalistan. Padelissa ei ehdi miettiä mitään, koska katse on koko ajan liikkuvassa pallossa. Siinä saa aivot hyvin tyhjennettyä”.

Hauska seurapeli vei mennessään

Anu Kuikka harrastaa padelia.

Anu Kuikka pelasi tennistä, joogasi ja harrasti maastopyöräilyä ennen kuin löysi padelin.

Anu Kuikka, 42, löysi padelin viettäessään sapattivuotta Espanjan Aurinkorannikolla.

”Otimme mieheni kanssa tennistunteja. Kaikilla tennisklubeilla oli myös padel-kenttiä. Positiivinen addiktio lähti yhdestä kokeilusta keväällä 2013.”

Ensimmäiseen kertaan liittyy muisto Espanjan auringosta, lämpö, kaverit, ulkokenttä ja kahvila sen vieressä.

”Aloittaminen oli helppoa, vaikka maila tuntui aluksi oudolta kädessä. Oletin sen olevan pidempi ja löin ohi sen takia. Menin saman tien valmennukseen, koska halusin oppia oikeat padel-lyönnit.”

Miehet ja naiset voivat pelata padelia yhdessä. Kokoerolla on väliä lähinnä Suomessa, jossa ihmiset pelaavat vielä aika tennismäisesti. Lyönneissä käytetään hirveästi voimaa, vaikkei sitä tarvita. Nosto seinän kautta on lyönneistä tärkein.

Anu myöntää, että kovaa mäiskiminen tuntuu kivalta, mutta valmennus auttaa siihen, että oppii käyttämään lasiseiniä hyväkseen.

”En harrastanut lapsena kovinkaan aktiivisesti liikuntaa, vaan olen sen suhteen myöhäisherännäinen. Liikuntaharrastukseni ovat olleet yksilölajeja, kuten jooga ja maastopyöräily. En ole koskaan pitänyt itseäni ryhmäliikuntaihmisenä, mutta padelin parissa havahduin siihen, että juuri tällaisesta sosiaalisesta toiminnasta olisin muksunakin tykännyt.”

”Olen tutustunut padelin kautta mahtaviin tyyppeihin. Tätä ei pelata rystyset verillä. Harrastajaporukkamme on yhteisö, jossa on helppo liikkua ja olla. Se on ollut yksilölajien harrastajalle iso muutos.”

 

 

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X