Valvottavatko koronahuolet, vai näetkö jopa painajaisia? Palauta unen laatu ja selätä uniongelmat näillä asiantuntijan neuvoilla

Jaa artikkeliTilaa Seura
Korona-aika aiheuttaa monille unettomia öitä.
Korona-aika aiheuttaa nyt monille unettomia öitä. © iStock
Korona-aika lieveilmiöineen herättää monessa stressiä, joka heijastuu yöuniin. Tärkeintä olisi rauhoittaa mieli ja keho – ja suhtautua omaan nukkumiseen lempeästi.

Takana lähes uneton yö ja aamulla herätessä olo on kaikkea muuta kuin virkeä. Vähäisen unen laatu on heikko. Edessä odottavista arjen askareista pitäisi suoriutua, vieläpä poikkeusoloissa.

Valitettavan tuttu tunne monille meistä.

Hyvä uutinen kuitenkin on, että unen laatuun voi vaikuttaa myös kotikonstein – tärkeintä on mielen ja kehon rauhoittaminen ajoissa ennen nukkumaanmenoa.

Unen laatu paranee, kun suljet älylaitteet uutisvirralta

”Yleisesti tiedetään, että stressaavat unet ja painajaiset vaikuttavat unen laatuun – tällöin uni ei ole yhtä levollista ja palauttavaa”, kertoo väitöskirjatutkija Ville Loukola Turun yliopistosta.

Mikäli korona-aika herättää huolta ja pelkoa, Loukola suosittelee ensimmäisenä sulkemaan puhelimen uutisvirralta vähintään juuri ennen nukkumaanmenoa – uutiset ehtii lukemaan seuraavana aamunakin.

”Huolta ja ahdistusta herättävät uutiset ja lööpit nostavat helposti stressipiikin, joka heijastuu nukahtamiseen ja uniin. Lisäksi kännykän ja muiden älylaitteiden sininen valo estää nukahtamista auttavan melatoniini -hormonin tuotannon.”

Vaikka monet älylaitteet voikin kytkeä yövalo-asetukselle, hyvä yleisohje unen rauhoittamiseksi on kuitenkin välttää niiden tuomista makuuhuoneeseen.

Nukahtaminen on irti päästämistä – ei tekemistä tai yrittämistä

Nukahtamis- ja univaikeudet voivat helposti nousta uudeksi ahdistusta aiheuttavaksi tekijäksi jo valmiiksi huolentäyteisessä korona-ajassa.

Ville Loukola kannustaa kuitenkin suhtautumaan omaan nukkumiseen mahdollisimman lempeästi.

Kehon kierroksia ei saa alas hermoilemalla.

”Nukahtaminen on ennemminkin irti päästämistä kuin tekemistä tai yrittämistä. Kun kehon ja mielen saa rauhoitettua, on helpompi vaipua uneen.”

Jos nukkumaan käydessä huomaa, että uni pakenee, tai unen päästä ei saa kiinni, kun on herännyt keskellä yötä, ei panikointiin kannata ryhtyä.

Itselleen saa Loukolan mukaan olla armollinen ja pyrkiä pois nukahtamisen pakosta.

”Vaikka yön pimeinä tunteina voi tuntua siltä, että tuleva päivä on menetetty, näin ei välttämättä ole. Hyvin todennäköisesti seuraavana yönä nukkuu enemmän, jos takana on huonosti nukuttu yö.”

Rentoutus auttaa nukahtamisessa.

Kun sängyssä makaa eikä uni tule, Ville Loukolan mukaan voi huolehtimisen sijaan keskittyä hetkeen; esimerkiksi tuntemukseen patjan pehmeydestä tai mahdollisuuteen vain saada olla ja levätä. © iStock

Huolet lisäävät painajaisten määrää unissa

Ville Loukolan mukaan stressi heijastuu myös uniin, joita näemme.

”Pelko ja huolet lisäävät painajaisten ja negatiivisten tunteiden määrää unissa. Lisäksi ne saattavat tehdä unista elävämmän tuntuisia.”

Loukolan mukaan korona-aika saattaa vilkastuttaa unien näkemistä. Kotona vietetään nyt enemmän aikaa ja monet nukkuvat pidempään kuin normaaliarjessa; siten uniakin nähdään enemmän.

”Jos aamulla herää sängyssä, mutta päättääkin jäädä nukkumaan vielä puoleksi tunniksi, tämä puolituntinen on unirikasta aikaa. Vaikka unia nähdään pitkin yötä, suurin osa niistä ajoittuu aamuyöhön ja hetkeen ennen heräämistä.”

Lähellä heräämistä nähdyt unet palautuvat Ville Loukolan mukaan helpoimmin muistiin, sillä ne ovat muita unia useammin elokuvamaisempia, tarinallisempia ja johdonmukaisempia kokonaisuuksia.

Terveys- ja rahahuolet valvottavat

Ville Loukola arvelee koronapandemian seurauksien voivan jossain määrin vaikuttaa uniongelmien lisääntymiseen.

Näin on erityisesti silloin, kun korona tulee lähelle omaa arkea.

”Mikäli koronavirus koskettaa itseä läheltä, esimerkiksi läheinen sairastuu tai perheessä on taloudellisia huolia, luonnollisesti tämä voi aiheuttaa nukkumisongelmia. Terveys- ja rahahuolet valvottavat helposti.”

Jos kaikki itsehoitokeinot nukkumisen parantamiseksi osoittautuvat tuloksettomiksi, vaivan kanssa ei kannata jäädä yksin.

”Kannattaa kuunnella itseään. Koskaan ei ole liian aikaista eikä toisaalta liian myöhäistä hakea apua uniongelmiin”.

Lue myös: Stressi aiheutti uniongelmia ja toiminnallisen unettomuuden, kunnes psykologi kannusti suorittaja-luonteista Armia armollisuuteen

Korona-aika avaa poikkeuksellisen ikkunan unentutkimukseen

Turun yliopisto kertoi 20. huhtikuuta julkaistussa tiedotteessa käynnistäneensä tutkimushankkeen koronapandemian vaikutuksista uniin ja mieleen.

”Tutkimukseen osallistuvat koehenkilöt raportoivat kahden viikon ajan päivittäin unistaan ja mielenliikkeistään ja ensimmäisiä tuloksia odotetaan analysoitavaksi huhti-toukokuun vaihteessa”, kertoo toinen tutkimuksesta vastaava tutkija, tohtorikoulutettava Ville Loukola Turun yliopistosta.

Tutkimushanke toteutetaan alusta loppuun etänä ja anonyymisti. Hankkeesta kiinnostuneet voivat vielä osallistua tutkimukseen Turun yliopiston MIND-tutkimushankeen sivustolla.

Aineiston keruu jatkuu Loukolan mukaan todennäköisesti toukokuun loppupuolelle tai siihen saakka, kunnes uusia raportteja ei enää palaudu tutkijaryhmälle.

”Hyvin alustavia tuloksia voidaan saada toukokuun puolessa välissä, mutta varsinaiset tutkimusartikkelit tulevat syksyllä 2020”, Loukola sanoo.

Uhkaavien unien määrän odotetaan lisääntyvän korona-aikana

Ville Loukolan mukaan samalla kun koronavirustilanne on monin tavoin äärimmäisen valitettava, se tarjoaa kuitenkin tutkijalle ennennäkemättömän mahdollisuuden tarkastella poikkeustilan vaikutuksia unisisältöihin.

”Unia on nähty läpi ihmiskunnan historian, kun taas viruspandemiat ovat uudenlainen modernin ajan uhka”, Loukola kertoo.

Turun yliopistossa on aiempien tutkimusten yhteydessä tarkasteltu sosiaalisen eristyneisyyden vaikutusta unisisältöihin ja kuormittavien tilanteiden vaikutusta uhkaavista tilanteista uneksimiseen.

Aiemman tiedon valossa Loukolan mukaan voidaan odottaa, että uhkaavien unien määrä lisääntyy verrattuna aikaan ennen koronaepidemiaa.

”Usein unissa esiintyvät uhat liittyvät fyysiseen aggressioon, mutta koronan myötä myös sairauksiin ja tarttuviin tauteihin liittyvien unien suhteellinen osuus saattaa kasvaa”, Loukola sanoo.

 

X