”Pelolla johtaminen on perseestä” – Miksi niin moni suomalainen pomo johtaa pelolla?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Pelolla johtaminen on todella yleistä suomalaisessa työkulttuurissa.
Onko pomosi mielestäsi pelottava tai epäreilu? Pelolla johtaminen on todella yleistä suomalaisessa työkulttuurissa. © iStock
Huutamista, kyttäilyä, mulkoilua, alistamista, nöyryyttämistä… Kaikki tämä on pelolla johtamista. Mutta samoin myös mykkäkoulu, vitsailu ja jopa huokailu. Miksi niin moni suomalainen pomo johtaa työntekijöitään pelolla, ja miten siitä pääsisi eroon?

Pelolla johtaminen on perseestä (Booky) -kirjan yksi kirjoittajista, toimitusjohtaja ja muutosvalmentaja Maarika Maury tietää kokemuksesta, miten eri tavoin ihmisiä voidaan johtaa työpaikoilla huonosti – nimittäin pelolla.

Selkeitä pelolla johtamisen tunnusmerkkejä ovat huutaminen ja haukkuminen.

”Pelolla johtaminen ei kuitenkaan ole aina narsistista, naama punaisena huutoa. Jokainen meistä voi aiheuttaa pelkoa tavalla tai toisella toiselle. Tärkeintä olisi huomata, miten”, Maury toteaa.

Esimerkiksi myös kohtelias, kylmän viileä ja ilmeetön johtaminenkin voi niin ikään herättää pelkoa.

Pelolla johtaminen voi olla myös salakavalaa

Pelolla johtaminen voi näyttäytyä myös salakavalammin esimerkiksi kehonkielenä tai äänenpainoina. Silmien pyörittely kokouksessa, pään kääntäminen pois, kun työtoveri yrittää puhua sinulle, haukottelu, huokailu tai kyllästynyt ilmeily aiheuttavat meissä epävarmuutta ja antavat tilaa väärillekin tulkinnoille.

Pelolla johtaminen voi olla myös jatkuvaa virheisiin tai työntekoon puuttumista, muka-humoristista huulenheittoa – tai sitten sitä, ettei pomo kommentoi tai puhua pukahda mitään. Nimittäin epätietoisuuskin aiheuttaa pelkoa.

”Eräs nuori nainen kertoi olleensa töissä kolmessa eri työpaikassa: yhdessä työpaikassa huudettiin ja pomo löi päätänsä seinään jos porukka oli mokaillut. Toisessa oltiin mykkiä eikä pomo sanonut edes huomenta. Kolmannessa piikiteltiin ja halveerattiin.”

Työntekijän mielestä kuitenkin kaikista pahinta oli piikittely.

”Esimerkiksi huutamisesta pystyi ajattelemaan, että tuolla henkilöllä ei ole kaikki ruuvit kohdillaan. Piikittely viilisi syvältä”, Maury kuvailee.

Pelolla johtava pomo saa työntekijänsä varpailleen.

Aina ei sanojakaan tarvita. Pelolla johtava pomo saa työntekijänsä varpailleen. © iStock

Jos pelolla johtaminen on salakavalaa pientä naljailua, epämääräistä kehonkieltä tai muuta vaikeasti havaittavaa, sitä herää itselleenkin epäilys, onko tämä nyt kiusaamista vai mistä tässä ikävässä olossa on kyse.

Kun kiusaaminen ei ole näkyvää, siihen on myös vaikeampi puuttua.

Maarika Mauryn mukaan kaikista pahin tilanne on, jos pelolla johtaminen on jatkunut aivan liian pitkään.

”Silloin stressi- eli pelkohormoni jää ikään kuin päälle, mikä sairastuttaa sekä kehon että mielen. Sitten ihmiset purkavat tuota pahaa oloaan kotona ja muualla, jolloin siitä syntyy kierre”, Maury kuvailee.

Lue myös: Työpaikkakiusaaminen on vakava ongelma työkulttuurissamme – Toimi näin, jos sinua kiusataan

Työpaikan kiusaajat

Puhumattomuus, tiedon panttaaminen tai sen puute, ideoiden vähättely ja virheisiin tuijottaminen voivat olla yhtä lailla pelkoa herättäviä.

Mutta etenkin ilkeät sanat tuppaavat jäävän mieleen – ne voivat jäädä 10 vuodeksi tai jopa vuosikymmeniksi kalvamaan meitä.

”Jokainen meistä pystyy luettelemaan, mitä joku opettaja on sanonut meille ikävästi, kun olemme olleet lapsia tai nuoria – me muistamme ihmisten sanomiset vuosien takaa. Sama pätee myös toisinpäin: muistamme myös kannustavat sanat.  Ja mieti, miten paljon nämä sanat voivatkaan vaikuttaa meihin”, Maury toteaa.

Moni johtaja ei kuitenkaan välttämättä itse tiedosta johtavansa pelolla.

”Ja moni johtaja ei tarkoita pahaa. Esimerkiksi se, että pomo ilmestyy työntekijän selän taakse ja kysäisee ”milloinkas täällä tulee valmista?”, voi aiheuttaa työntekijälle kauheat paineet: jännitystä ja pelkoa”, Maury kuvailee.

Toinen ongelma on puolestaan se, että piinaava pomo ei välttämättä itsekään tiedä – tai mikä pahinta, ei halua tiedostaa – johtavansa pelolla.

”Esimerkiksi pomo, joka päivittäin piinasi työntekijöitään ikävästi, ei itse tajunnut kiusaavaansa, vaan piti itseään aidosti hyvänä pomona. Kerran hän esimerkiksi otti työntekijänsä sivuun juttelemaan ja totesi: ”Täällä ollaan sitä mieltä, että sinä olet työyhteisölle pelkkä rasite.” Toisin sanoen yhdellä lauseella hän sanoi työntekijälleen, ettet ole mitään”, Maury kertoo.

Kaupan päälle pomo onnistui murtamaan myös sisäistä yhteistyöhenkeä luulottelemalla kyseiselle työntekijälle, että joku puhui hänestä negatiiviseen sävyyn.

”Kyseinen pomo loi tuossa tilanteessa kauhean jännitteen ja pelon ilmapiirin: kuka minusta oikein puhuu näin täällä? Ilmeisesti kukaan ei ollut edes sanonut näin – mielipide oli vain pomon.”

Todellisuudessa kyseessä oli hyvä ja ahkera työntekijä, joka teki loistavaa tulosta –  puutteellisen perehdytyksen takia uusi järjestelmä oli tuottanut hiukan haasteita, Maury selittää.

”Ja näin kävi aivan normaalissa, tavallisessa suomalaisessa yrityksessä”, hän puuskahtaa.

Pelottavan pomon malli – tästä syystä suomalaisessa yhteiskunnassa koetaan kiusaamista

Miksi niin moni johtaja johtaa sitten pelolla? Maarika Mauryn mukaan kyse on usein mallioppimisesta.

”Muistatko, millainen oli ensimmäinen pomosi? Jos olemme nähneet työuramme aikana tiukkoja pomoja, moni ajattelee, että noin kuuluukin johtaa.”

Pelolla johtaminen voi olla opittua. Pomo voi esimerkiksi huutaa, koska hän on oppinut siihen.

Pelolla johtaminen voi olla opittua. Pomo voi esimerkiksi huutaa, koska hän nähnyt niin tehtävän aiemmissa työpaikoissa. © iStock

Jos omalla työpaikalla on johtaja, joka aina huutaa, muut seuraavat perästä, Maury toteaa.

”Minulla oli urheiluvalmentaja, joka aina huusi. ”Juoskaa, tehän olette kuin vanhoja lehmiä!” Kun itse aloin työskennellä urheiluvalmentajana, aidosti luulin, että tässä roolissa minun täytyy huutaa –  ja minähän sitten kannustin kovaäänisesti. Kunnes joku tuli sanomaan, että tuo ei toimi, tuo ei ole oikein. Se havahdutti”, Maury kertoo.

Lue myös: Moni meistä on tietämättään työpaikkakiusaaja – Anne-Maria vihasi lempinimeään, mutta ei uskaltanut 15 vuoteen kertoa siitä

Miksi pomo ei koskaan kehu?

Myös kehumisen kulttuuri – tai pikemminkin sen puuttuminen – voi olla yksi syy siihen, miksi suomalaisilla työpaikoilla voidaan huonosti.

”Meillä Suomessa ei ylipäätään ole tapana kehua hyvää työtä. Teen itse tällä hetkellä etätöitä Amerikassa, ja täällä ihmisiä kehutaan koko ajan. Ja sitten kun tällaisessa kehuvassa työpaikkakulttuurissa annetaan kritiikkiä tai sanotaankin jotain oikaisevaa, se ei tunnukaan yhtä pahalta”, Maury muistuttaa.

Kehujen panttaaminen tekee monella tapaa hallaa.

”Miksi suomalaisessa yhteiskunnassa on niin paljon koettua kiusaamista? Koska meille huomautetaan vain virheistä, emmekä muista koskaan antaa hyvää palautetta. Pomo voi ajatella itsekseen omassa päässään, että työntekijä tekee työnsä hyvin, mutta sitten kun hän huomaakin virheen, hän huomauttaa ainoastaan siitä. Millaisen viestin se antaa?” Maury vinkkaa.

Lisäksi yksi syy pelon ilmapiirille on stressi. Stressi nimittäin tarttuu kuin tauti.

”Työelämä on muuttunut holtittomaksi: meiltä vaaditaan kamalasti tuloksia, on kauhea kiire ja hirveästi töitä”, Maury listaa.

”Ja jos esimerkiksi pomo on kamalan stressaantunut – vaikka hän kuinka käyttäytyisi näennäisesti hyvin – stressihormoni leviää ilmassa. Ihmiset ovat huomattavasti kireämpiä, kun he ovat stressaantuneita.”

Eroon pelolla johtamisesta

Yleensä pelko saa ihmiset lamaantumaan. Työyhteisössä tunnelma voi olla apea, motivaatio alamaissa, ihmiset passivoituvat.

Miten pelolla johtamisesta pääsee sitten eroon?

Puhumalla, Maarika Maury summaa.

Mauryn mukaan puhumisen lisäksi myös itsetutkiskelu on tärkeää. Me kaikki saatamme joskus johtaa pelolla: me teemme sitä vanhempina, puolisoina, naapureina… Tärkeintä olisi oppia tunnistamaan, millaisissa tilanteissa toimimme näin.

Millaisen reaktion oma toimintani saa aikaan muissa? Onko toiminnassani jotain, mikä aiheuttaa muissa pelkoa? Se on peiliin katsomisen paikka.

”Jos esimerkiksi näet, että toinen loukkaantuu sanomisistasi, ehätä sanomaan ”hei, nyt taisit loukkaantua, anteeksi, en tarkoittanut sitä”, Maury neuvoo.

Pahimmassa tapauksessa työpaikan ilmapiiri on kuitenkin voinut myrkyttyä niin, ettei yksilö pysty tai uskalla ottaa asiaa esille, koska pelkää esimerkiksi menettävänsä työpaikkansa. Mitä nuo muut ajattelevat? Suuttuuko joku? Miten minulle käy? Mitä minusta ajatellaan?

Silloin pelko on jo ottanut aivan liian suuren vallan.

Tärkeintä hyvän ja toimivan työilmapiirin kannalta olisikin pyrkiä luomaan keskusteleva, avoin työpaikkakulttuuri, jossa uskalletaan puhua, tehdä virheitä ja ottaa myös ikäviäkin asioita esille – ilman pelkoa, Maury summaa.

”Mitä vähemmän pelkoa, sen enemmän innostusta.

Mitä vähemmän pelkoa, sen vähemmän on poissaoloja.

Mitä vähemmän pelkoa, sen vähemmän ahdistusta.”

Lähde: Pelolla johtaminen on perseestä

Tiesitkö? Tästä syystä suomalaiset tulkitsevat liian herkästi kehonkieltä

Me luemme ja tulkitsemme ihmisten eleistä ja kehonkielestä, miten paljon meitä arvostetaan, mitä meistä tai työstämme ajatellaan. Mutta joskus kehonkieltäkin voi tulkita väärin.

”Esimerkiksi Suomessa me tutkailemme ja tulkitsemme huomattavasti enemmän ihmisten kehonkieltä, koska olemme hiljaisempia. Esimerkiksi Italiassa, missä kehonkieli on isoa, kovaäänisyyttäkään ei säikähdetä”, Maarika Maury kertoo.

Suomessa kehonkieli on muutoinkin huomattavasi hienovaraisempaa.

”Ja sitten me mietimme, että nyt tuon toisen silmä värähti, mitähän se tarkoittaa: hän varmaan ajattelee minusta jotain pahaa!”

Keho viestii tuntemuksia, vaikka ääneen sanottaisiin jotakin aivan muuta.

Kehonkielen tulkitseminen voi joskus aiheuttaa väärinymmärryksiäkin. © iStock

Jos pomo esimerkiksi haukottelee, se ei automaattisesti tarkoita, että hän olisi sinuun turhautunut tai kyllästynyt. Hän voi olla esimerkiksi väsynyt, tai sitten stressatessaan on vain hengittänyt pinnallisesti, mikä aiheuttaa haukottelua tai huokailua.

Maarika Mauryn mukaan yksi tärkeä taito olisi oppia ajattelemaan ihmisistä hyvää, eikä miettiä liikaa, että mitähän tuo toinen nyt minusta haluaa tai mitä se nyt minusta oikein ajattelee. Ihmiset ovat erilaisia ja kokevat erilaisuuden joskus pelottavana: siksi meidän pitäisi puhua avoimesti ihmisten erilaisuudesta ja tavoista toimia.

”Esimerkiksi kun olen oikein kiinnostunut jostakin asiasta, minulla menee otsa automaattisesti kurttuun. Mutta jos minua ei tunne, ihmiset luulevat minulle jutellessaan, että olen vihainen. Silloin on ehtinyt syntyä jo väärinymmärryksiä. Siksi pyrinkin kertomaan etukäteen, mistä ilmeeni johtuu.”

Lue myös: Olisiko minusta pomoksi? Naisen esimiesura katkeaa helposti keskijohtoon – Nyt tarvitaan päälliköitä, jotka tulevat toimeen erilaisten ihmisten kanssa

X