Pelottaako paksusuolen tähystys? Lue, miten ja miksi tähystys tehdään – ”Tutkimus on enemmän epämiellyttävä kuin kivulias”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Tähystyksessä edetään paksusuolen alkuun eli umpisuoleen ja tavallisesti käydään myös ohutsuolen loppuosassa.
Tähystyksessä edetään paksusuolen alkuun eli umpisuoleen ja tavallisesti käydään myös ohutsuolen loppuosassa. © istockphoto
Paksusuolen tähystys tehdään yleensä, jos yli 50-vuotiaan henkilön suolen toiminta muuttuu selvästi ja erityisesti, jos siihen liittyy vatsavaivoja tai -kipua.

Tähystys kannattaa tehdä aina, kun etsitään syytä epäselvään raudanpuuteanemiaan tai ulosteiden mukana on verta. Lisäksi tutkimus on yleensä tarpeen kroonisen ripulin syyn selvittelyssä.

Etenkin nuoremmilla henkilöillä tähystystä tarvitaan, jos epäillään tulehduksellista suolistosairautta. Toisin kuin muissa tutkimuksissa, tähystyksessä voidaan ottaa koepaloja ja poistaa mahdollisesti löytyviä pieniä kasvaimia eli polyyppejä.

Paksusuolen tähystys on polikliininen tutkimus, jota ennen suoli tyhjennetään apteekista ilman reseptiä saatavalla valmisteella. Tyhjennys voidaan tehdä kotona, ja sen yhteydessä on tärkeä nauttia runsaasti nesteitä.

Miten tähystys tehdään?

Tähystys tehdään taipuisalla tähystimellä. Peräaukon seutuun laitetaan puudutusainetta. Jos tutkimus pelottaa tai se on kivulias, voidaan antaa sekä rentouttavaa että kipulääkitystä, joko ennen tutkimusta tai sen aikana. Näiden avulla tutkimus pystytään tekemään lähes kaikille ilman, että aiheutettaisiin kohtuutonta pelkoa tai kipua.

Tarvittaessa tutkimus voidaan tehdä nukutuksessa.

Mitä tähystyksessä tapahtuu?

Tähystyksessä edetään paksusuolen alkuun eli umpisuoleen ja tavallisesti käydään myös ohutsuolen loppuosassa. Yleensä tutkimuksen aikana otetaan koepaloja tarkempaan diagnoosiin pääsemiseksi ja erityistapauksissa voidaan tehdä myös pieniä toimenpiteitä. Nämä eivät yleensä aiheuta kipua.

Voit mennä tutkimukseen luottavaisella mielellä. Tutkimus on hyvin turvallinen ja enemmän epämiellyttävä kuin kivulias. Sen jälkeen lääkärillä on paremmat mahdollisuudet löytää vatsavaivaan tehoava hoito.

Asiantuntijana Perttu Arkkila, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri.

Lue myös: Pelottaako ruoansulatuskanavan tähystystutkimus?

Kuinka usein Crohnin taudissa kannattaa käydä tähystyksessä?

Kuinka usein Crohnin taudissa kannattaa käydä tähystyksessä? © istockphoto

Miten syöpäriski kasvaa Crohnin taudissa? Kuinka usein kannattaa käydä suoliston tähystyksessä? Näin erikoislääkäri vastaa

Turvottaako, kärsitkö ilmavaivoista? Selvitä syy herkän vatsan vaivoihin

Uusinta: Juttu on julkaistu aiemmin Kotilääkärin numerossa 6/2014.

X