Psykologi Satu Pihlaja kannustaa tekemään omannäköisiä päätöksiä: ”Itsen kuunteleminen ei tarkoita itsekkyyttä – omia toiveita kannattaa konkretisoida selkeiden tavoitteiden muotoon”

Jaa artikkeliTilaa Seura
Ennakointi ja omien toiveiden tiedostaminen auttavat tekemään itselle hyviä valintoja elämässä.
Ennakointi ja omien toiveiden tiedostaminen auttavat tekemään itselle hyviä valintoja elämässä. © iStockphoto
"Omia toiveita kannattaa pysähtyä tutkiskelemaan. Tee arjessa huomioita siitä, milloin koet elämässäsi positiivisia tunteita, milloin nautit vaikkapa aikaansaamisesta", psykologi-tietokirjailija Satu Pihlaja muistuttaa.

Psykologi-tietokirjailija Satu Pihlaja ohjaa Valinnan paikka -kirjassaan tekemään omannäköisiä päätöksiä lukuisten eri vaihtoehtojen keskellä. Miten voimme oppia valitsemaan ”oikein”?

”Valintoja kannattaa suunnitella etukäteen, pohtia, mikä on itselle tärkeää ja arvokasta. Voi myös konkretisoida tavoitteita ja tehdä suunnitelmia, joiden avulla voi toteuttaa arjessa niitä asioita, joita haluaa”, Satu Pihlaja sanoo.

”Läheskään kaikkia päivän valintoja emme voi tehdä pohdiskellen ja harkiten, joten ­etukäteen luodut suunnitelmat ja hyvät tavat ja rutiinit ovat tärkeitä. Kannattaa myös ­luoda olosuhteita hyville valinnoille, esi­merkiksi pitämällä taukoja sen verran, ettei valintoja tule tehtyä kiireessä ja stressaantuneena.”

Miten mielikuva omista kyvyistä ohjaa valintojamme?

”Tartumme vain niihin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, joissa uskomme voivamme onnistua. Mielikuva omista kyvyistä ei kuitenkaan välttämättä ole kovin realistinen, koska emme ole elämän aikana ehtineet harjoitella kaikkia kykyjä.

Jos olet päässyt käyttämään joitakin kykyjäsi vaikka työssä tai harrastuksissa ja olet ehkä saanut positiivista palautettakin, sinun on helppo luottaa onnistuvasi vastaavanlaisia kykyjä edellyttävissä haasteissa myöhemminkin.

On hyvä kuitenkin muistaa, että kaikkia kykyjä voi kehittää elämän aikana ja sen myötä mielikuva voi muuttua. Myös toisten ihmisten esimerkki voi inspiroida ja luoda uskoa omiin kykyihin, että jos tuo toinenkin pystyy, niin ehkä minäkin!”

Satu Pihlaja.

Satu Pihlaja. © Riikka Kantinkoski

Muiden huomiot ja toiveet voivat ohjata pitkällekin valinnoissa. Miten omaa todellista tahtoa voi vahvistaa?

”Omia toiveita kannattaa pysähtyä tutkiskelemaan. Tee arjessa huomioita siitä, milloin koet elämässäsi positiivisia tunteita, milloin nautit vaikkapa aikaansaamisesta. Kukaan ei voi ulkopuolelta kertoa, mihin sinun kannattaisi elämässäsi keskittyä.

Itsen kuunteleminen ei tarkoita itsekkyyttä. Omia toiveita kannattaa konkretisoida selkeiden tavoitteiden muotoon, esimerkiksi: aion käydä aamulenkillä joka keskiviikko. Siten olet jo ikäänkuin etukäteen päättänyt, millä tavalla haluat toimia.”

Mitä tarkoittaa negatiivisuusharha ja löytyykö siitä jotain positiivista?

”Mielellä on taipumusta keskittyä negatiivisiin mielikuviin ja mahdollisiin uhkiin korostuneesti. Siitä voi olla harmia jos emme osaa kohdistaa huomiota myös positiiviseen. Positiivista siinä on kykymme hahmottaa etukäteen mahdollisia harmeja ja kompastuskiviä, joita matkan varrella voi tulla vastaan. Tästä kyvystä on hyötyä, kunhan suhtaudumme haasteisiin rakentavasti eli niihin valmistautumalla.

Liika huolehtiminen ja pelon tunteet kapeuttavat ajatteluamme ja vaikeuttavat kykyämme ratkaista ongelmia.

Usein kuitenkin stressaannumme liikaa sellaisistakin uhkista ja harmeista, jotka eivät edes toteudu. Liika huolehtiminen ja pelon tunteet kapeuttavat ajatteluamme ja vaikeuttavat kykyämme ratkaista ongelmia rakentavasti.”

Miksi valintojen tekemistä ei aina pysty ohjaamaan järkiperustein? Tiedämme esimerkiksi, että olisi hyvä syödä terveellisesti ja monipuolisesti, mutta silti usein valitsemme ruokakaupassa jotain epäterveellistä.

”Aivojen taipumus säästää energiaa ohjaa etenkin stressitilassa valitsemaan siten, että saamme mahdollisimman paljon energiaa. Aivomme eivät tiedä, että nykypäivänä länsi­maiselta ihmiseltä harvemmin puuttuu ravintoa.

Valintoja onkin hyvä ohjata etukäteen luomalla omaan toimintaan selkeitä ohjenuoria, joiden mukaan voi tehdä hyviä valintoja huonossakin olotilassa. Vanhat vinkit siitä, ettei nälkäisenä kannata mennä kauppaan ja että kotiin ei kannata hankkia epäterveellistä syötävää, ovat edelleenkin toimivia.”

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 2/21.

Lue myös: Myönnä ongelma, tartu huoleen ja häpeään – Näin neuvoo ja kannustaa elämän ”inventaarion” pariin terapeutti Heli Suutari

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X