Puoliso ottaa päähän – Miksi suhdekriisi iskee juuri lomalla? 10 vinkkiä rakoilevan rakkauden pelastamiseksi

Jaa kaverilleTilaa Seura
© istock
Lomalla parisuhteen ongelmat nousevat esiin. Ne voivat viedä parin eri teille – tai hakemaan apua terapiasta.

1. Miksi puoliso alkaa usein ottaa lomalla päähän?

Lomalla ihmisillä on aikaa rentoutua ja pysähtyä. Silloin esille nousevat ne asiat ja ongelmat, jotka jäävät tai jotka lakaistaan arjessa kiireen jalkoihin.

Ihminen voi alkaa miettiä omaa suhdettaan kumppaniinsa ja sitä, mikä hänelle on elämässä tärkeää. Mietteet voivat polkaista käyntiin elämänmuutoksen, ja joskus muutos tarkoittaa eroa puolisosta. Avioerohakemuksia jätetään selvästi eniten lomakausien jälkeen elo- ja tammikuussa.

 

2. Voisiko puolisoon rakastua uudelleen?

Parisuhde elää ja aaltoilee, toisilla toisia selkeämmin. Suhteissa on vaiheita, jolloin ollaan tiiviimmin yhdessä ja välillä etäännytään. Esimerkiksi lasten syntymät ja aikuistuvien lasten kotoalähdöt saattavat etäännyttää puolisoita toisistaan.

Parisuhde on aina kahden erillisen yksilön kimppa, eikä tervettä erillisyyttä saisi unohtaa pitkässäkään suhteessa. Kauan yhdessä olleet parit herkästi kuvittelevat tuntevansa toisensa läpikotaisin, ja he puhuvat toistensa puolesta me-kielellä, mikä syö kumppanin kiinnostavuutta.

Kummankin olisi parempi ottaa aikaa myös omille harrastuksille ja tekemisille eli elää omaa elämäänsä. Erillisyys tekee osapuolisista mielenkiintoiset ja ylläpitää kipinää.

 

3. Kannattaako hakeutua pariterapiaan, vaikkei olisi eroamassa?

Terapiaan tuloon ei tarvita isoa kriisiä. Paikalle voi tulla ihan vain hakemaan ulkopuolisen henkilön tilannear vion omasta suhteesta. Kannattaa tulla silloin, kun suhteen ongelmat eivät ole isoja ja niille voi vielä tehdä jotain. Toisaalta terapiasta on hyötyä, vaikka eropäätös olisi jo tehty. Terapia voi tehdä erosta siedettävämmän, ja siinä voi oppia itsestä asioita, joista on hyötyä myöhemmissä suhteissa.

Yleisin pariterapiaan hakeutumisen syy on vuorovaikutusongelmat. Suhteen osapuolista toisella tai molemmilla voi olla tunne, ettei hän tule suhteessa nähdyksi tai kuulluksi. Riidat saattavat kiertää samaa kehää eivätkä vie suhdetta mihinkään suuntaan.

Terapian avulla molemmat alkavat tiedostaa omaa käyttäytymistään ja ottaa vastuuta omista tunteistaan, tarpeistaan ja teoistaan. Sillä tavoin esimerkiksi riitelyn kehä voidaan saada poikki ja parin välille voi syntyä aito yhteys.

 

4. Miten saan puolison lähtemään kanssani terapiaan?

Ketään ei voi eikä kannata pakottaa terapiaan. Terapiatyöskentely vaatii, että molemmat osapuolet ovat halukkaita osallistumaan. Kumppanin voi houkutella mukaan kertomalla, että yksi kerta ei sido mihinkään. Aina voi käydä tutustumassa terapeuttiin ja kysyä, miten asiassa hänen mielestään kannattaisi edetä.

Ellei kumppani halua tulla mukaan, halukas osapuoli voi aloittaa yksilöterapian. Yksilöterapiassa voi saada keinoja muuttaa omaa käytöstään. Aina kun toinen osapuoli muuttaa tapojaan, toisessakin tapahtuu jotain. Pariterapiassakin joillekin kerroille voidaan tulla yksin.

On myytti, etteivät miehet hakeutuisi pariterapiaan. Nykyään pariterapia-ajoista noin puolet ovat miesten varaamia.

 

5. Mitä pariterapiassa tapahtuu?

Terapian sisältö riippuu paljon terapeutin koulutuksesta, persoonasta ja suuntautuneisuudesta. Alussa kartoitetaan tilanne, asetetaan tavoite ja mietitään suuntaviivat siihen pääsemiseksi.

Paikan päällä keskustellaan asioista ja kuunnellaan toista.

Terapeutti on paikalla vahvistamassa parin yhteyttä ja auttamassa osapuolia ymmärtämään oman osuutensa parisuhteessa. Terapia voi sisältää harjoitteita.

 

6. Missä pariterapiaa saa ja mitä se maksaa?

Yksityisterapeutteja löytää netistä, esimerkiksi Suomen Pariterapiayhdistyksen, Väestöliiton ja Vastaamon sivuilta. Käynnin hinta vaihtelee noin 100–180 euron välillä, pääkaupunkiseudulla hinnat ovat muuta maata korkeammat. Pariterapiaan on mahdollista hakea lääkärin lausunnolla Kelan kuntoutustukea. Terapian kesto voi vaihdella muutamasta kerrasta vuosia kestävään työskentelyyn.

Kunnat ja kirkon perheasian neuvottelukeskukset tarjoavat pääsääntöisesti ilmaista terapiaa, mutta jonot ovat usein pitkiä. Kirkon perheneuvontaan voi hakeutua, vaikkei kuuluisi kirkkoon.

 

7. Miten omaa parisuhdetta hoidetaan?

Joskus kuulee sanottavan, että parisuhde paranee puhumalla. Tämä ei aina pidä paikkansa. Vaikka suhteessa puhetta riittäisi, yhteys kumppaniin voi puuttua.

Keskusteluyhteyden lisäksi hyvässä parisuhteessa tarvitaan luottamusta, kosketusta, kuuntelua ja tekoja. Rakkautta osoitetaan ja ylläpidetään arjen pienillä teoilla, kuten silmiin katsomisella ja aamukahvin keittämisellä. Loma ei pelasta suhdetta, jos toisen huomioiminen arjessa jää kokonaan.

 

8. Koska kannattaa hakeutua seksuaaliterapiaan?

Seksuaaliterapiaan tullaan yleensä yksittäisen seksiin liittyvän ongelman vuoksi. Esimerkiksi puolisoiden halut ja seksin määrä eivät kohtaa. Vaikka seksuaaliterapian kärki on seksuaalisuudessa, käytännössä terapia laajenee tästä hyvin usein johonkin muuhun teemaan, sillä monet parisuhteen haavat näkyvät seksuaalisuuden alueella.

Jos miettii, hakeutuako seksuaali- vai pariterapiaan, kannattaa etsiä käsiinsä terapeutti, jolla on koulutus molempiin.

 

9. Mitä seksuaaliterapeutin vastaanotolla tapahtuu?

Terapia on keskusteluterapiaa, jota voidaan täydentää erilaisilla, esimerkiksi läsnäolontaitoa tai kehotietoisuutta lisäävillä harjoituksilla.

Aika moni ihminen mieltää seksuaalisuuden samaksi asiaksi kuin seksi. Oikeasti seksuaalisuus on paljon laajempi asia. Se kertoo siitä, miten me viihdymme omassa kehossamme, miten olemme naisia tai miehiä, tai vaikka miten kosketamme toista. Siten tera piassa ei keskustella pelkästä seksistä.

 

10. Onko pari- ja seksuaaliterapialla takuita?

Yksikään terapeutti ei ole taikuri, eikä hän voi luvata, että terapia pelastaisi hajoamassa olevan liiton. Koko juttu lähtee asiakkaan omasta halusta työstää itseänsä ja ongelmaansa ja ymmärtää oman henkilöhistoriansa osuus nykyhetkeen, eikä tämä tapahdu parissa kerrassa.

Jos parin kerran jälkeen haluaa lyödä hanskat tiskiin, pariterapia ei ollut tälle henkilölle sopivin tapa ratkoa ongelmia.

Ellei yhteistyö pariterapeutin kanssa suju, voi vaihtaa terapeuttia. Tutkimusten mukaan terapian onnistumisen kannalta psykoterapiasuuntauksella ei ole niinkään väliä, terapeutin ja asiakkaan välisellä luottamuksellisella suhteella on.

Asiantuntijana hahmoterapeutti, seksuaaliterapeutti, VTM Lotta Vihriälä, Väestöliiton Terapiapalvelut.

X