Kolesteroli alas Amerikkalaisella TLC-dieetillä?

1. Mikä on TLC-dieetti ja kuka sen on keksinyt?

TLC tulee sanoista Therapeutic Lifestyle Changes. Sen on kehittänyt 2000-luvun alussa USA:n National Institutes of Health eli Yhdysvaltain terveysvirasto, joka on USA:n terveysministeriön alainen yksikkö.

TLC-dieetti on kehitetty korkean kolesterolin hoitoon elämäntapojen avulla, ja siihen sisältyy sekä ruokavalio että ohjeita muiden elintapojen muuttamiseen.

2. Miten TLC-dieettiä noudatetaan?

TLC-dieetissä pyritään parantamaan ruokavaliota parantamalla rasvan laatua – eli vähentämällä kovaa tyydyttynyttä rasvaa ja lisäämällä pehmeää tyydyttymätöntä rasvaa – ja rajoittamalla kolesterolin saantia ruokavaliosta 200 milligrammaan päivässä. Lisäksi suositellaan kasvistanolien ja -sterolien käyttöä ja kuidun saannin lisäämistä.

Ylipainoisille suositellaan myös painon alentamista. Ruokavaliomuutosten lisäksi suositellaan vähintään 30 minuuttia reipasta liikuntaa, esimerkiksi reipasta kävelyä, mieluiten joka päivä.

Suositellut muutokset ovat melko yksinkertaisia ja suhteellisen helppo toteuttaa. Niihin on annettu hyvät, selkeät, käytännönläheiset ohjeet.

Ohjelmassa edetään step by step, eli kaikkia muutoksia ei tarvitse toteuttaa kerralla.

3. Onko TLC-dieetti rantautunut lainkaan Suomeen, ja jos ei ole, niin mistä ajattelisit tämän voivan johtua?

Se ei ole ilmeisesti ollut kovin suosittu ainakaan sillä nimellä. TLC-dieetti vastaa aika hyvin yleisiä suosituksia terveistä elintavoista, ja toisaalta se ei ole mikään ”ihmedieetti”, joka keräisi valtavasti tyhjää hypetystä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

4. Onko TLC-dieetillä ja suomalaisilla suosituksilla eroa?

TLC-dieetti on hyvin saman tyyppinen kuin suomalainen dyslipidemioiden eli veren poikkeavien rasva-arvojen Käypä hoito -suositus. Käypä hoito -suosituksissa kolesterolin saannin ylärajaksi suositellaan 300 mg vuorokaudessa, kun TLC-dieetissä suositellaan korkeintaan 200 mg per vuorokausi. TCL-dieetin viimeisin versio on kuitenkin tiettävästi vuodelta 2005, ja voi olla, että jossain vaiheessa dieetistä tulee uusi versio, jossa kolesterolin saantisuositusta päivitetään.

Monissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa ei enää anneta tarkkaa saantirajoitusta ruokavaliosta tulevalle kolesterolille, koska uusimpien tutkimusten perusteella sillä ei katsota olevan suurta roolia veren kolesterolipitoisuudelle tai sydäntautiriskille suurimmalla osalla ihmisistä.

Kuitenkin Suomessa noin kolmasosalla väestöstä on sellainen geeniperimä, Apo-e4-tyyppi, jossa ruokavalion kolesteroli vaikuttaa enemmän veren kolesterolipitoisuuksiin. Siksi Käypä hoito -suosituksissa edelleen suositellaan kolesterolin saannin rajoittamista.

5. Voiko TLC-dieettiä noudattaa, vaikka kolesteroliarvot olisivat hyvät?

Kyllä, koska ohjeet ovat hyvin pitkälle saman tyyppisiä yleisten ravitsemussuositusten kanssa. Myös ravitsemussuositukset kehottavat rajoittamaan tyydyttyneen eli kovan rasvan saantia, mikä vähentää myös kolesterolin saantia, koska kova rasva ja kolesteroli esiintyvät pitkälti samoissa elintarvikkeissa.

6. Miksi huonoja kolesteroliarvoja pitäisi yrittää korjata jollakin dieetillä?

Varsinkin suuri huonon LDL-kolesterolin pitoisuus ja matala hyvän HDL-kolesterolin pitoisuus on yksi sydän- ja verisuonisairauksien sairauksien riskitekijöistä – ei ainoa, mutta merkittävä.

Myös suuri veren triglyseridipitoisuus lisää riskiä.

7. Kolesterolista liikkuu paljon ristiriitaista tietoa. Mikä on varmaa ja mikä ei?

Itse asiassa tieto kolesterolista on ollut ristivedossa lähinnä mediassa, sillä tutkijoiden piirissä asiasta on hyvä yhteisymmärrys: suuri veren LDL-kolesterolipitoisuus lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja toisaalta sen vähentäminen pienentää riskiä. Tästä asiasta on vahva tutkimusnäyttö.

Tällä hetkellä tutkitaan kiivaasti HDL-kolesterolin merkitystä. Sen suurta pitoisuutta verenkierrossa on pidetty hyvänä asiana, koska se kuljettaa kolesterolia pois elimistöstä ja siksi on ajateltu, että sen lisääminen vähentäisi sydänsairauksien riskiä. Tutkimuksissa sen lisääminen esimerkiksi lääkityksellä ei kuitenkaan ole suoraviivaisesti johtanut pienempään sydänsairauksien riskiin.

Tällä hetkellä tutkitaan muun muassa sitä, onko HDL-kolesterolin pitoisuutta tärkeämpää se, miten tehokkaasti HDL-partikkelit toimivat eli poistavat kolesterolia elimistöstä.

8. Mitä suomalaisten rasva-arvoille kuuluu tällä hetkellä?

Uusimman FinTerveys-tutkimuksen mukaan keskimääräinen kokonaiskolesterolipitoisuus laski yli 30-vuotiailla miehillä 5,3 mmol/litrasta 5,1 mmol/litraan vuodesta 2011 vuoteen 2017. Lasku johtui lähinnä LDL-kolesterolin vähentymisestä. Vastaavana aikana naisilla pitoisuus pysyi ennallaan 5,4 mmol/litrassa.

Kokonaiskolesterolipitoisuus oli suositusta suurempi, eli yli 5 mmol/litrassa 54 prosentilla miehistä ja 60 prosentilla naisista. Hiukan laskeneet kolesteroliarvot voivat johtua varsinkin statiinilääkkeistä, mutta kenties myös parantuneesta ravitsemuksesta.

9. Elintapojen muuttaminen on todella vaivalloista eikä aina niin mukavaakaan. Miksi kolesterolia ei voisi hoitaa vain yksinkertaisesti pillerillä?

Periaatteessa esimerkiksi statiineilla näin voi tehdäkin, sillä ne vähentävät tehokkaasti LDL-kolesterolin pitoisuutta verenkierrossa. Elintavoilla, kuten ravitsemuksella, liikunnalla ja vaikka riittävällä unella ja stressin hallinnalla, pystytään vaikuttamaan kuitenkin kokonaisvaltaisesti sairauksien riskiin, mihin millään yksittäisellä lääkkeellä ei pystytä.

10. Millä muulla voi vaikuttaa veren rasva-arvoihin?

Ylipainoisilla laihduttaminen on tehokas keino. Myös kestävyysliikunnalla ja voimaharjoittelulla voidaan parantaa veren rasva-arvoja. Tupakoinnin lopettaminen parantaa varsinkin HDL-kolesterolin pitoisuutta.

Triglyseridipitoisuuksia voidaan vähentää myös rasvaisen kalan tai kalaöljyvalmisteiden syönnillä ja vähentämällä alkoholin käyttöä ja vähäkuituisia hiilihydraatteja, kuten sokeria.

Asiantuntijana ravitsemusepidemiologian dosentti, FT Jyrki Virtanen, Itä-Suomen yliopistosta.