Laiska suoli -syndrooman takana suolistobakteerit – Tutkijat: Suolistoflooralla on yhteys lihavuuteen

Jaa artikkeliTilaa Seura
Mustikoita, mysliä ja jugurttia.
© istockphoto
Voisiko painonhallintaan saada apua oikeanlaisesta suolistofloorasta? Hyvä ja terve mikrobiomi taistelee kanssasi hoikistumisen ja hyvän terveyden puolesta.

Mitä enemmän suolistobakteerit ovat tutkijoiden intohimon kohteena ja niiden tutkimus kehittyy, sitä höpsömmältä tämä kuvaus kuulostaa: Peruskoulun biologian tunneilla ohut- ja paksusuoli tulivat tutuiksi mutkaisena putkena, joka kuljettaa ruokamassaa eteenpäin, imee siitä nestettä ja ravinteita ja huolehtii jätteenpoistosta.

Suolistoa kansoittavaa mikrobistoa kutsutaan nykyisin elimistön ”superelimeksi”. Se painaa yhtä paljon kuin maksa, ja toimii kuin hyvin monimutkainen elin. Ei mikään putki – pikemminkin elimistön toiset aivot.

Lue myös: Vaali suoliston hyvinvointia ja hyvää suolistoflooraa: ”Tulevaisuudessa syömme ulosteesta eristettyjä mikrobiseoksia kapseleina” – Yhteys masennukseen ja Alzheimerin tautiin löytyy bakteerikannasta

Yhteys lihavuuteen: laiska suoli -syndrooman takana suolistobakteerit?

Juuri putkiajattelusta johtuen ihmiset, jotka syyttävät ylipainostaan ”laiskaa suolta”, ovat saaneet osakseen lähinnä vinoja hymyjä. Tutkijankammioissa hymy on kuitenkin alkanut hyytyä: suolistoflooralla näyttää olevan jonkinlainen yhteys lihavuuteen.

Voisiko laiska suoli -syndrooma sittenkin selittyä bakteereilla, joiden vuoksi energia imeytyy rasvasoluihin hanakammin? Ajatus ei ole niin kaukaa haettu kuin ehkä luulisi.

Terttutomaattia

Seppo Saarentola / Kuvaryhmä / Skoy

Olemme kaikki yksilöitä, ja se johtuu osittain juuri suolistobakteereista. Erilaiset suolistofloorat selittävät esimerkiksi sen, miksi toinen voi syödä pilaantuneen lihanpalan ongelmitta ja toinen tulee siitä sairaaksi, tai miksi toinen sietää jotakin lääkettä, kun taas toinen on sille yliherkkä.

Jos kerran suoliston 39 biljoonaa pieneliötä prosessoivat ruokamme, hiilihydraatit, proteiinit ja rasvan, osaavat valmistaa vitamiineja, tehdä hormoneja sekä neuvotella kylläisyydestä ja nälästä aivojen kanssa, miksi ne eivät voisi vaikuttaa myös painoon?

Ruoki hyvää mikrobiomia

Syö paljon näitä: täysjyväviljaa, palkokasveja, linssejä, kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä siemeniä ja pähkinöitä.

Vältä värittömiä aterioita. Kaihda vitivalkoisia viljatuotteita: pullaa, leivonnaisia, valkoista leipää. Syö mieluummin kuorineen keitettyä perunaa tai kypsennettyjä kasviksia kuin valkoista riisiä tai pastaa.

Raakana, kiitos. Raaoissa kasviksissa on enemmän prebioottisia kuituja kuin kypsissä. Syö joka päivä jotain raakaa. Jos järsiminen ei huvita, tee smoothiekoneella juomia, raakakastikkeita ja kylmiä keittoja.

Buustia probiooteilla. Hapanmaitotuotteet sekä fermentoidut kasvikset sisältävät maitohappobakteereita, joilla voi olla hyvää bakteeristoa tukeva vaikutus. Myös soijatuotteet miso ja tempeh sekä korealainen kaalisalaatti kimchi sisältävät probiootteja.

Porkkanoita ja muita kasviksia ja juureksia

Jorma Marstio / Kuvaryhmä / SKOY

Laihan ja lihavan bakteerit

Mikrobiomin runsaslukuisimmat perheet ovat nimeltään Bacteroidetes, Firmicutes, Actino ja Proteo. Näistä etenkin Bacteroidetes– ja Firmicutes-bakteereiden suhde eli F/B -suhdeluku tuntuu kertovan paljon siitä, kuinka ”terve” tai ”sairas” suolistofloora on.

Liikapainoisilla ihmisillä F/B -indeksi on suurempi kuin hoikilla – heidän suolistossaan on enemmän Firmicutes-bakteereja.

Jos nyt mietit, oliko muna ennen kanaa vai päinvastoin, niin tätäkin on jo testattu: tutkimuksissa, joissa identtisille kaksosille on annettu samaa ruokaa, Firmicutes-pitoisemmalla suolistolla varustettu lihoo helpommin.

Vastaavasti taas henkilöt, joilla on tavattu tavanomaista enemmän Christensenella-bakteeria, ovat tavallisesti hoikkia ja voivat syödä rasvaisia ja makeita ruokia varsin runsaasti lihomatta.

Savoijinkaali

Seppo Saarentola / OM-arkisto

Ruoki hyviä bakteereja

Suolistoflooran kehittyminen alkaa jo ennen syntymää, mutta se muuttuu koko ihmiselämän. Ruokavalion lisäksi asuinpaikka, liikuntatottumukset, stressitaso, antibioottien käyttö, lääkitykset, unen määrä ja laatu sekä alkoholi vaikuttavat mikrobistoon.

Terveelliset valinnat tervehdyttävät myös suolistoflooraa. Myös rajun muutoksen huonompaan voi saada aikaiseksi: siihen riittää antibioottikuuri, pari viikkoa roskaruokaa tai runsas alkoholinkäyttö.

Hyvät bakteerit syövät ravinnokseen hedelmien, vihannesten ja viljojen kuituja. Runsaskuituista Välimeren ruokavaliota noudattavilla ikäihmisillä on havaittu olevan hyvin terve ja runsaslukuinen suolistofloora, kun taas runsaasti rasvaa ja sokeria sisältävä ruokavalio heikentää suolistoflooraa: lajeja on vähemmän ja lihomistaipumusta ennustavia Firmicutes-suvun bakteereja enemmän.

Tutkijat ovat kuvailleet, että länsimaisella ruokavaliolla on suolistoflooraan samantapainen vaikutus kuin ikääntymisellä.

Pinaatinlehtiä

Seppo Saarentola / OM-arkisto

Lähteet: Soki Choi: Suolistovallankumous, WSOY 2019. Tara Juncker & Anna Sarmanto: Syö hyvä mieli, Cozy publishing 2019. Annika Havaste: Suolistoa hoitamalla superaivot, Viisas elämä 2019.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 9/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X