Laiska suoli -syndrooman takana suolistobakteerit - Tutkijat: Suolistoflooralla on yhteys lihavuuteen
Voisiko painonhallintaan saada apua oikeanlaisesta suolistofloorasta? Hyvä ja terve mikrobiomi taistelee kanssasi hoikistumisen ja hyvän terveyden puolesta.
Mitä enemmän suolistobakteerit ovat tutkijoiden intohimon kohteena ja niiden tutkimus kehittyy, sitä höpsömmältä tämä kuvaus kuulostaa: Peruskoulun biologian tunneilla ohut- ja paksusuoli tulivat tutuiksi mutkaisena putkena, joka kuljettaa ruokamassaa eteenpäin, imee siitä nestettä ja ravinteita ja huolehtii jätteenpoistosta.
Suolistoa kansoittavaa mikrobistoa kutsutaan nykyisin elimistön ”superelimeksi”. Se painaa yhtä paljon kuin maksa, ja toimii kuin hyvin monimutkainen elin. Ei mikään putki – pikemminkin elimistön toiset aivot.
Yhteys lihavuuteen: laiska suoli -syndrooman takana suolistobakteerit?
Juuri putkiajattelusta johtuen ihmiset, jotka syyttävät ylipainostaan ”laiskaa suolta”, ovat saaneet osakseen lähinnä vinoja hymyjä. Tutkijankammioissa hymy on kuitenkin alkanut hyytyä: suolistoflooralla näyttää olevan jonkinlainen yhteys lihavuuteen.
Voisiko laiska suoli -syndrooma sittenkin selittyä bakteereilla, joiden vuoksi energia imeytyy rasvasoluihin hanakammin? Ajatus ei ole niin kaukaa haettu kuin ehkä luulisi.
Seppo Saarentola / Kuvaryhmä / Skoy
Olemme kaikki yksilöitä, ja se johtuu osittain juuri suolistobakteereista. Erilaiset suolistofloorat selittävät esimerkiksi sen, miksi toinen voi syödä pilaantuneen lihanpalan ongelmitta ja toinen tulee siitä sairaaksi, tai miksi toinen sietää jotakin lääkettä, kun taas toinen on sille yliherkkä.
Jos kerran suoliston 39 biljoonaa pieneliötä prosessoivat ruokamme, hiilihydraatit, proteiinit ja rasvan, osaavat valmistaa vitamiineja, tehdä hormoneja sekä neuvotella kylläisyydestä ja nälästä aivojen kanssa, miksi ne eivät voisi vaikuttaa myös painoon?
Jorma Marstio / Kuvaryhmä / SKOY
Laihan ja lihavan bakteerit
Mikrobiomin runsaslukuisimmat perheet ovat nimeltään Bacteroidetes, Firmicutes, Actino ja Proteo. Näistä etenkin Bacteroidetes– ja Firmicutes-bakteereiden suhde eli F/B -suhdeluku tuntuu kertovan paljon siitä, kuinka ”terve” tai ”sairas” suolistofloora on.
Liikapainoisilla ihmisillä F/B -indeksi on suurempi kuin hoikilla – heidän suolistossaan on enemmän Firmicutes-bakteereja.
Jos nyt mietit, oliko muna ennen kanaa vai päinvastoin, niin tätäkin on jo testattu: tutkimuksissa, joissa identtisille kaksosille on annettu samaa ruokaa, Firmicutes-pitoisemmalla suolistolla varustettu lihoo helpommin.
Vastaavasti taas henkilöt, joilla on tavattu tavanomaista enemmän Christensenella-bakteeria, ovat tavallisesti hoikkia ja voivat syödä rasvaisia ja makeita ruokia varsin runsaasti lihomatta.
Seppo Saarentola / OM-arkisto
Ruoki hyviä bakteereja
Suolistoflooran kehittyminen alkaa jo ennen syntymää, mutta se muuttuu koko ihmiselämän. Ruokavalion lisäksi asuinpaikka, liikuntatottumukset, stressitaso, antibioottien käyttö, lääkitykset, unen määrä ja laatu sekä alkoholi vaikuttavat mikrobistoon.
Terveelliset valinnat tervehdyttävät myös suolistoflooraa. Myös rajun muutoksen huonompaan voi saada aikaiseksi: siihen riittää antibioottikuuri, pari viikkoa roskaruokaa tai runsas alkoholinkäyttö.
Hyvät bakteerit syövät ravinnokseen hedelmien, vihannesten ja viljojen kuituja. Runsaskuituista Välimeren ruokavaliota noudattavilla ikäihmisillä on havaittu olevan hyvin terve ja runsaslukuinen suolistofloora, kun taas runsaasti rasvaa ja sokeria sisältävä ruokavalio heikentää suolistoflooraa: lajeja on vähemmän ja lihomistaipumusta ennustavia Firmicutes-suvun bakteereja enemmän.
Tutkijat ovat kuvailleet, että länsimaisella ruokavaliolla on suolistoflooraan samantapainen vaikutus kuin ikääntymisellä.
Seppo Saarentola / OM-arkisto
Lähteet: Soki Choi: Suolistovallankumous, WSOY 2019. Tara Juncker & Anna Sarmanto: Syö hyvä mieli, Cozy publishing 2019. Annika Havaste: Suolistoa hoitamalla superaivot, Viisas elämä 2019.
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 9/19.
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti