Mikä tekee nokkosesta ihmeruokaa? Kolme faktaa luonnon omasta superfoodista

Kevään pikkunokkosesta voi käyttää lehtien lisäksi myös varren. Marttaliiton kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen toivoo ihmisten oivaltavan, mikä tehopakkaus luonnossamme kasvaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

© Tommi Tuomi / OM-arkisto

Kevään pikkunokkosesta voi käyttää lehtien lisäksi myös varren. Marttaliiton kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen toivoo ihmisten oivaltavan, mikä tehopakkaus luonnossamme kasvaa.
(Päivitetty: )
Teksti: Tiina Suomalainen

Nokkonen on superfoodia

Nokkonen on varsinainen terveyspommi. Siinä on paljon rautaa ja C-vitamiinia. Se sisältää myös A-, B-, E- ja K-vitamiineja ja kuituja. Runsaan kalsiumpitoisuutensa vuoksi nokkonen on hyvä kalsiuminlähde vegaaneille.

Nokkosta voi käyttää kuten pinaattia. Keiton lisäksi se sopii muun muassa munakkaisiin, kalan kaveriksi murekkeisiin tai täytteeksi, pestoon ja pastakastikkeeksi tai vaikkapa fetapiirakkaan.
Nokkosta voi käyttää myös ulkoisesti. Nokkosen keitinvettä käytetään hiuksia kirkastamaan.

Nokkosta pitää kerätä puhtaalta paikalta

Nokkosta ei saa kerätä liian rehevästä maasta, kuten kompostipaikoilta tai lantakasoista, koska se kerää itseensä nitraattia. Tienvarsinokkoset kannattaa myös jättää rauhaan, koska niissä voi olla raskasmetalleja.

Vaikka nokkonen on helposti tunnistettavissa, voi se joskus sekoittua valkopeippiin. Mutta ei hätää – valkopeippikin on syötävä kasvi.

Nokkosta ei aina tarvitse ryöpätä

Jos kerää nokkoset puhtaalta paikasta keväällä, jolloin lehdet ovat vielä pieniä ja varret pehmeitä, voi koko kasvin käyttää ruoanlaitossa ryöppäämättä. Varhaisnokkosta voi vaikkapa laittaa salaattiin sellaisenaan, mutta se kannattaa ensin freesata öljyssä.

Ryöppäys tarkoittaa sitä, että keitinveden annetaan kiehahtaa niin, että vesi ryöpsähtää ja sitten vesi kaadetaan pois. Näin päästään eroon nokkosen liiasta nitraatista. Ryöppäystä suositellaan, jos kerää nokkosia vähemmän puhtaasta paikasta ja jos ne ovat jo kasvaneet isoiksi.

X