Onko luomu parempaa kuin tavallinen ruoka?

Erilaiset ruokaskandaalit ovat saaneet monen miettimään, mitä panna suuhunsa. Samalla luomun suosio on kasvanut, vaikka se on kalliimpaa kuin tavanomainen ruoka. Saako luomunsyöjä vastinetta rahoilleen?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Luomua syövä saa ruoassaan vähemmän lisä- ja torjunta-aineita, eikä lainkaan keinotekoisia makeutus- tai säilöntäaineita. @Niclas Mäkelä/OM-arkisto

Erilaiset ruokaskandaalit ovat saaneet monen miettimään, mitä panna suuhunsa. Samalla luomun suosio on kasvanut, vaikka se on kalliimpaa kuin tavanomainen ruoka. Saako luomunsyöjä vastinetta rahoilleen?
(Päivitetty: )
Teksti: Vellamo Vehkakoski

On tutkimuksia, joissa kehutaan, että luomuruoka on terveellisempää kuin tavallinen ruoka. Toisissa tutkimuksissa taas huomautetaan, että tavallinen ruoka riittää. Miten luomu oikein eroaa tavallisesta ja onko se parempaa?

Mitä on luomuruoka?

Luomuruoka tarkoittaa luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita ja maataloustuotteita. Tuotannossa hyödynnetään viljelykiertoa lannoituksessa ja rikkakasvien torjunnassa. Luomun tuottamiseen saa käyttää vain muutamaa torjunta-ainetta tiukasti rajattuihin tarkoituksiin. Eläimillä pitää olla mahdollisuus lajityypilliseen liikkumiseen.

Luomu on kokoelma sääntöjä, joita kaikkia tuottajan pitää noudattaa yhtä aikaa. Luomuruoan tuotantoa valvotaan nimittäin tarkemmin kuin tavallisen ruoan tuotantoa. Luomussa ei saa esimerkiksi käyttää niin paljon lisäaineita kuin muissa elintarvikkeissa, eikä myöskään geenimuunneltuja organismeja.

Mitkä lisäaineet sallitaan?

Luomun valmistuksessa sallittujen lisäaineiden valikoima on rajoitettu vain välttämättömimpiin. Esimerkiksi keinotekoisten väriaineiden ja makeutusaineiden käyttö on kielletty. Sallitut on määritelty tarkkaan EU:n luomuasetuksessa. Esimerkiksi pektiiniä (E 440) saa käyttää hillojen valmistuksessa, sitruunahappoa (E330) taas kasviperäisten elintarvikkeiden, kuten soijajogurtin valmistukseen sekä suolaliuoksen happamuuden säätelemiseen juustojen valmistuksessa.

Lisäksi rasvattomaan luomumaitoon saa nykyään lisätä D-vitamiinia.

Onko lähiruoka luomua?

Ei välttämättä, paitsi jos sen tuottamisessa on noudatettu luomulainsäädännön vaatimuksia ja tuotantoa on valvonut paikallinen ELY-keskus.

Luomueläimet laiduntavat paljon sekä syövät viljapohjaisen väkirehun sijaan karkearehuja ja apilaa.

Maidon rasvahapoista

Maito ja siitä tehdyt tuotteet ovat tärkeä kalsiumin lähde ja luonnon monipuolisin rasvaseos. Kaksi kolmasosaa sen rasvahaposta on tyydyttynyttä, siis kovaa rasvaa. Maidon rasvahappoja voidaan kuitenkin pehmentää eli saada terveellisemmäksi esimerkiksi nautojen laiduntamisella ja ruokintatavalla.

Luomumaidossa on tutkimusten mukaan enemmän terveydelle edullisia rasvahappoja kuin tavanomaisesti tuotetussa maidossa. Ero johtuu siitä, että luomueläimet laiduntavat paljon sekä syövät viljapohjaisen väkirehun sijaan karkearehua ja apilaa, niiden luontaista ravintoa.

Pieni ero luomumaidon hyväksi ei tutkijoiden mukaan ole kuitenkaan merkittävä ihmisen ravinnossa. Se ei riitä korvaamaan kasviöljyjä ja rasvaisia kaloja. Korvatakseen ne pitäisi maitoa tai maitotuotteita syödä suhteettoman paljon.

Luomu aina samanlaista?

Periaatteessa on sama, onko luomuomena Suomesta tai vaikka Argentiinasta. Mutta luomukaan ei säästy ilmansaasteilta eikä ympäristömyrkyiltä. EU:lla on tiukimmat päästörajat.

Kotimaisella luomulla taas on lyhin matka kasvupaikalta ruokapöytään ja useita muita maita puhtaampi ympäristö kasvaa.

Onko se terveellisempää?

Sitä ei tiedetä yksiselitteisesti. Luomun etu on se, että sitä syövä saa ruoassaan vähemmän lisä- ja torjunta-aineita, eikä lainkaan keinotekoisia makeutus- tai säilöntäaineita. Siinä on myös vähemmän kadmiumia eli myrkyllistä raskasmetallia, jota on muun muassa fosfaattilannoitteissa.

Lisäksi esimerkiksi luomuviljoissa ja -kasviksissa ja niistä valmistetuissa tuotteissa on muita enemmän antioksidantteja.

EU:ssa ei tuotantoeläimille saa antaa antibiootteja ennaltaehkäisevästi, vaan vain sairauteen. Silloinkin luomueläimillä varoajat ovat pidemmät kuin muilla tuotantoeläimillä. Jos antibioottijäämiä löytyy, eläin menettää luomustatuksen.

Luomulihassa taas on mitattu tavallista lihaa enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja, erityisesti välttämättömiä rasvahappoja.

Kuluttajan näkökulmasta iso etu on sekin, että ainakin EU:ssa luomutuotteen alkuperän saa selville aina. Nopeimmin kotimaisen.

Mistä tiedän alkuperän?

Eviran verkkosivustolla on Luomuhakupalvelu. Siitä voit hakea tietoa luomuvalvontaan kuuluvista yrityksistä, joita valvovat Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tai ELY-keskukset. Tarvitset hakuusi yrityksen nimen tai toimijan sukunimen sekä tarkastusviranomaisen tunnusnumeron, joka löytyy pakkausmerkinnöistä.

Hakupalvelussa ei kuitenkaan näy toimija, jonka luomuvalvonnasta vastaa Ahvenanmaan maakuntahallitus tai muiden maiden tarkastuslaitos. Eivät myöskään Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran valvonnassa olevat luomualkoholijuomien tuottajat.

EU:ssa valmistetun luomutuotteen tunnistaa EU:n luomutunnuksesta eli Eurolehtilogosta. Sen yhteydessä on aina ilmoitettava tuottajaa valvovan valvontaviranomaisen tunnusnumero ja tieto, mistä maataloustuotteen ainesosat ovat peräisin.

Asiantuntijoina päällikkö Beata Meinander Evirasta, professori Aila Vanhatalo Helsingin yliopistosta, tutkimusprofessori Raija Tahvonen Lukesta ja professori Seppo Salminen Turun yliopistosta.

Lue myös:

Seura: Nämä ovat tavallisimmin väärennetyt elintarvikkeet: oliiviöljy, kalat ja luomu

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X