Onko tässä kaikkien aikojen ristiriitaisin ruoka-aine? Uuden suomalaistutkimuksen mukaan sen syönti voi jopa pienentää diabetesriskiä

Jaa kaverilleTilaa Seura
© iStock
Ravintosisällöltään monipuolinen kananmuna on varmasti yksi aikamme kiistanalaisimmista ruoka-aineista.

Perinteisesti kananmunien syöntiä on kehotettu rajoittamaan, sillä ne sisältävät runsaasti kolesterolia. Kananmunista on kuitenkin löydetty myös poikkeuksellisen runsaasti erilaisia bioaktiivisia yhdisteitä, joiden on havaittu vaikuttavan positiivisesti elimistön toimintoihin.

Nyt uuden Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan keskimäärin yhden kananmunan syönti päivittäin lisää sellaisten verenkierron aineenvaihduntatuotteiden määrää, jotka ovat yhteydessä pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Yksi kananmuna päivässä

Aikaisemmin tutkimusryhmä raportoi jo, että keskimäärin yhden kananmunan syönti päivässä yhdistyi pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin keski-ikäisillä itäsuomalaisilla miehillä sepelvaltimotaudin vaaratekijätutkimuksen aineistossa.

”Uusimman tutkimuksen tarkoituksena oli metabolomiikka-analyysien avulla etsiä yhdisteitä, jotka voisivat selittää havaittua yhteyttä. Metabolomiikka-analyysillä saadaan kattavaa tietoa esimerkiksi verinäytteen sisältämistä yhdisteistä” , kertoo nuorempi tutkija Stefania Noerman.

Uusimmissa analyyseissa havaittiin, että runsaammin kananmunia käyttäneiden miesten verinäytteistä oli enemmän tiettyjä lipidiyhdisteitä. Samoja yhdisteitä löydettiin myös niiltä miehiltä, joille ei kehittynyt tyypin 2 diabetesta.

Tämän lisäksi tutkimusryhmä havaitsi useiden verestä mitattavien yhdisteiden ennustavan kasvanutta kakkostyypin diabeteksen riskiä.

Lisää kokeellisia tutkimuksia vaaditaan

Tutkijat uskovat, että tutkimuksesta saadaan viitteitä mekanismeista, jotka ainakin osittain voivat selittää kananmunien syönnin yhteyttä pienempään tyypin 2 diabeteksen riskiin tässä tutkimusaineistossa.

Asia vaatii kuitenkin vielä tarkkoja tutkimuksia.

”Ennen kuin voidaan tehdä varmempia johtopäätöksiä kananmunan syönnin vaikutuksista elimistön toimintaan, tarvitaan kuitenkin lisää sekä solutason tutkimuksia, että ihmisillä tehtäviä kokeellisia tutkimuksia, joissa käytetään edistyneitä tutkimusmenetelmiä, kuten metabolomiikkaa”, Noerman toteaa.

Itä-Suomen yliopiston tutkimus julkaistiin Molecular Nutrition and Food Research –tiedejulkaisussa.

X