Rypsiöljyn terveellisyys ei sittenkään ole ylivoimainen - Tästä syystä öljyjen terveysvaikutuksista on niin niukasti tietoa

Kyllä ennen oli helppoa: riitti, kun valitsi rypsiöljyä voin sijaan. Silloin öljyä ei puristettu asioista, joista ei uskoisi öljyä edes tihkuvan. Viinirypäleensiemenöljy? Ette voi olla tosissanne!

Tarjolla on saksanpähkinöistä, tikkupellavasta ja avokadosta tehtyä öljyä. Seesamiöljyä kannattaisi kuulemma käyttää sekä sisäisesti että ulkoisesti, mutta sitäkin on paahdettuna, tavallisena ja kylmäpuristettuna versiona.

Kun lehdessä kehutaan avokadoöljyä ylivoimaisen terveelliseksi, mainos tuntuu äkkipäätä olevan koko totuus.

Mikä öljy on terveellisin?

Internetin epämääräisiltä terveysfoorumeilta jokaiselle öljylle löytynee omat suosittelijansa, mutta varsinaiset asiantuntijat ovat vaitonaisia ja harvasanaisia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella virallinen levy rypsiöljyn ylivoimaisuudesta on soinut ainakin viimeiset 40 vuotta.

Syy siihen, miksi tietoa uusien öljyjen terveysvaikutuksista tihkuu niin niukasti, on näytön puute. Ravitsemustutkijat eivät tee pitkälle vietyjä johtopäätöksiä yhdestäkään öljystä, ellei suositusten taustalla ole vankkaa tutkimustietoa. Sitä taas on vaikeaa ja hidasta kerryttää.

Eli joku muu öljy voi olla terveellisempää kuin rypsi?

Voi olla, että jokin öljy osoittautuu lopulta terveysvaikutuksiltaan parhaimmaksi. Mutta oikeastaan täydellistä öljyä on turha metsästää.

Erinomaisten öljyjen valikoima on pedannut meille tyypillisen terveysväiteansan: unohdamme ruokavalion kokonaisuuden ja ryhdymme tuijottamaan yhtä tiettyä ruoka-ainetta odottaen vähintään alitajuisesti, että se ratkaisisi ravitsemusongelmamme.

Mitä nyt suositellaan?

Tällä hetkellä asiantuntijat suosittelevat ruoanlaittoon ja salaatinkastikkeeksi rypsi- tai oliiviöljyä. Öljyvalintaakin tärkeämpää on huolehtia siitä, että ruokavalioon ei kerry liikaa epäterveellisiä, rasvaisia ruokia eikä lihan ja maitotuotteiden kovaa rasvaa.

Hyviä rasvanlähteitä kannattaa lisätä ruokavalioon myös suosimalla kasvirasvoja leivän päällä sekä syömällä esimerkiksi pähkinöitä, siemeniä ja avokadoa. Paistamiseen käytettävä öljy on lopulta aika pieni pala kokonaisuutta – varsinkin, kun ruoanlaittomenetelmissä olisi hyvä suosia paistamisen sijaan keveämpiä menetelmiä, kuten keittämistä, höyryttämistä ja hauduttamista.

Miksi rypsiöljy on hyvää?

Pohjolan ruokavaliosta on tullut terveystrendi, ja rypsiöljyn terveellisyyttä ihastellaan asiantuntijapiireissä maailmallakin.

Oikeastaan rypsiöljy, kuten mikään muukaan yksittäinen ruoka-aine, ei ole tarkalleen ottaen millään tavalla ylivoimainen. Se on vain hyvin paljon tutkittu, turvalliseksi todettu ja varma arkinen valinta.

Rypsiöljypullon voi poimia ostoskärryyn hiukan samaan tapaan kuin täysjyväruisleivän leipäosastolta: vaikka tarjolla on myös juures-, siemen-, ohra- ja tattarileipää kaikkine erinomaisine ominaisuuksineen, täysjyväruisleivän valitseminen ei tee kokonaisravitsemuksestasi millään tavalla heikompaa – päinvastoin.

Saat päivittäin tarvitsemasi välttämättömät rasvahapot kahdesta ruokalusikallisesta rypsiöljyä. Rypsiöljy sopii miedon makuisena monenlaiseen ruoanlaittoon ja kestää hyvin paistamista, jopa uppopaistoa. Se on suomalaista lähiruokaa, mikä ei näinä ilmastonmuutoksen aikoina ole huono asia sekään.

© iStockphoto

Pitäisikö uutuusöljyt jättää ostamatta?

Ei suinkaan. Kasvipohjaiset öljyt ovat terveellisiä, ja eri öljykasveissa on myös makueroja. Seesamiöljyssä on ihana maku, joka voi innostaa syömään useammin kasvisvokkia, ja mikä tahansa ylellinen pähkinäöljy tekee salaatista juhlaa. Jännittävä hampunsiemenöljy hurmaa maanläheisellä maullaan, ja vehnänalkioöljyllä voi silloin tällöin vaikka buustata E-vitamiininsaantia.

Neitsytrypsiöljy on sekin ihanan pähkinäistä leivonnaisissa ja salaateissa, jahka makuun tottuu.

Jos haluaa hifistellä, niin ei camelina- tai pellavansiemenöljystäkään haittaa ole. Molemmat sisältävät poikkeuksellisen paljon omega-3 -rasvahappoja. Näitä öljyjä käytetään usein lisäravinteen tavoin smoothien joukossa, aamupuurossa tai salaatinkastikkeena.

Hinnaltaan ne ovat aika kalliita käytettäväksi arkisessa ruoanlaitossa, ja tarvittavat päivittäiset rasvahapot saa helposti ruoanlaitossa käytetystä rypsiöljystäkin.

Miksi avokadoöljyä kehutaan?

Avokadoöljyssä on hauska, pehmeä maku, joka sopii salaattiin ja leivän dippaukseen kuin nakutettu. Mutta vaikka avokadoa ylistetään huipputerveelliseksi, siitä valmistettu öljy on todennäköisesti vain yksi ”ihan terveellinen” öljy muiden joukossa.

Sen rasvahappokoostumuksessa ei ole mitään ylivertaista, eikä se sisällä esimerkiksi merkittävää määrää omega-3 rasvahappoja kuten rypsiöljy. Suorat vertailevat tutkimukset aiheesta puuttuvat, mutta näyttää vahvasti siltä, että avokadoöljy ei voita terveellisyydessä ainakaan ekstraneitsytoliiviöljyä.

Avokadossa sen sijaan on vaikka mitä muutakin kuin öljyä: vitamiineja, kuitua ja antioksidantteja.

© Colourbox

Entä halvemmat öljyt?

Onko niistä haittaa? Ei ole. Rypsiöljy on mallioppilas rasvaprofiililtaan, mutta se ei tarkoita sitä, että muut kasviöljyt olisivat epäterveellisiä.

Auringonkukka-, soija-, maissi- ja rapsiöljy ovat ihan hyviä valintoja varsinkin silloin, kun täytyy hieman kiristää kukkaronnyörejä.

Eikö neitsytoliiviöljyä pitäisi käyttää vain kylmänä?

Ei tarvitse! Tarina ”helposti hapettuvista rasvahapoista” piinaa neitsytoliiviöljyn lisäksi muitakin rasvoja, joissa on paljon terveellisiä rasvahappoja. Sitkeän urbaanilegendan mukaan varsinkin rypsi- ja neitsytoliiviöljyn rasvahapot hajoaisivat paistettaessa vaarallisiksi transrasvoiksi tai menettäisivät hyvät ominaisuutensa.

Monet väitteet näiden öljyjen huonosta lämmönsiedosta perustuvat liioiteltuihin väitteisiin ja täydellisiin harhakäsityksiin.

Juttu on julkaistu Kotilääkärissä 5/18.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti