Sokeri on susi lampaan vaatteissa – Näin se huijaa aivojamme ja estää hyvän vireystilan syntymisen

Jaa kaverilleTilaa Seura
Muffinsseja
© ISTOCKPHOTO
Sokeri on helppo selviytymiskeino väsymyksen keskellä, mutta siitä voi tulla salakavala energiavaras.

Ihanaa, kello on vihdoinkin puoli kaksi! On aika laittaa kahvinkeitin päälle ja kaivaa keksipaketti esiin. Välipalan jälkeen jalka nousee keveästi, mutta alkuillasta ollaan taas lähtöpisteessä: ajatus takkuaa ja väsyttää. Pitäisikö ottaa suklaapatukka piristykseksi?

Jos väsymys kiusaa, sokerinkulutuksen peukalointi voi tuoda arkeen juuri sen lisäbuustin, jonka tarvitset.

Hei! Kuka sammutti oreksiinisolut?

Oreksiinit ovat aivojen hypotalamuksen tuottamia hormoneja. Ne toimivat osana järjestelmää, joka ohjaa vireystilan säätelyä. Järjestelmän ”valokatkaisijana” toimivat oreksiinisolut.

Narkoleptikoilla, joilla oreksiinisolut ovat tuhoutuneet, uni-valvejärjestelmä on lakannut toimimasta, ja siksi narkoleptikko voi vaipua yhtäkkisesti uneen.

Cambridgen yliopiston tutkijat ovat havainneet, että sokeri sammuttaa oreksiinisoluja. Sokeri siis estää hyvän vireystilan syntymistä. Vaikka äkillisesti kohoava verensokeri voikin tuntua hetken piristävältä, vaikutus sammuu nopeasti, ja kokonaisvaikutus jää pakkasen puolelle.

Jos lamppu sammuu kesken päivän, parasta piristysruisketta ei tarjoa sokeri, vaan proteiini. Cambridgessa havaittiin, että proteiinien aminohapot piristivät oreksiinisolujen toimintaa ja myös vaimensivat sokerin väsyttävää vaikutusta. Jotta sokerikoomalta vältyttäisiin, makeassa välipalassa on siis hyvä olla mukana myös proteiinia.

Suklaata

© ISTOCKPHOTO

Sotkiko sokeri ruokarytmin?

Oletko huomannut, miten ennen ruokaa syödyt makeat herkut vievät ruokahalun? Sokerilla on kurja taipumus sekoittaa kylläisyysviestejä. Elimistö tulkitsee äkillisen verensokerin nousun väärin ja ilmoittaa aivoille, että vatsa on kylläinen. Pullakahvilla on helppo hypätä aterian yli, mutta jossakin vaiheessa velat muuttuvat saataviksi ja iskeekin sudennälkä.

Huono ateriarytmi on yksi yleisimmistä arjen väsyttäjistä. Siksi terveellinen ruokavaliomuutos tuntuu ensimmäiseksi vireystilassa: olo pysyy virkeänä aamusta iltaan, kun vielä viime viikolla kolmen tunnin välein iskevä lötkähdys tuntui normaalilta asiaintilalta.

Koska sokerinhimo on raaka luonnonvoima, se saa meidät tekemään toisinaan hyvinkin huonoja vaihtokauppoja. Lounas vaihtuu pussilliseen irtokarkkeja ja iltapala jäätelövuoreen.

Jos energiaa ei saada yli tarpeen, makeaa voi syödä kaksin käsin lihomatta grammaakaan. Syntyy terveysharha: koska paino ei nouse, kuvittelemme, että tilanne on hallinnassa. Sokeri kuitenkin ryövää elintilan välttämättömiltä ravintoaineilta, jotka saavat elimistön pysymään terveenä ja toiminnassa.

Huono ravintoaineiden saanti aiheuttaa sitkeää väsymystä ja voimattomuutta, jonka voi korjata vain parantamalla ravitsemustilaa.

Kuivatut hedelmät

© ISTOCKPHOTO

Putositko nesteansaan?

Vaihdoitko omenan päivässä lasilliseen tuoremehua tai pullolliseen smoothieta? Älä ihmeessä. Nestemäinen sokeri nostaa verensokeria nopeasti ja aiheuttaa vireystilan heilahtelua.

Nestemäiseen muotoon muutettu sokeri on viheliäisintä sorttia, koska se on salakavalasti piilotettua ja imeytyy salamannopeasti. Limsa ei ole ainoa ongelma. Tuoremehuissa on yhtä paljon sokeria kuin limonadissa, ja smoothiet, jääkahvit, juotavat jogurtit ja välipalajuomat voivat olla aivan yhtä sokeripitoisia.

Alkoholina sokeria litkitään enemmän kuin ehkä arvaisikaan: suomalaiset juovat esimerkiksi siideriä kolmanneksi eniten maailmassa, ja 60 prosenttia siitä makeana. Yhdessä puolen litran saunalonkerossa on 25 sokeripalaa.

Nielaisitko low fat -huijauksen?

Sokerissa on puolet vähemmän kaloreita kuin rasvassa, sanotaan. Kun pitää saada muutama kilo painoa pois nopeasti, vähennämme siis rasvaa. Mutta jos ruuasta saadaan hyvin vähän rasvaa, verensokeri heilahtelee enemmän.

Kalorivajeen säikäyttämä elimistö kehottaa haalimaan energiaa kadonneiden kaloreiden tilalle. Ja aivan huomaamatta ruokavalioon alkaa livahdella sokeria: muroja, myslejä, jogurtteja, kuivattuja hedelmiä, hunajalla makeutettua teetä…

Laihduttaja alkaa valitella väsymystä ja voimattomuutta, eikä mikään ihme: energiavaje yhdistettynä heilahtelevaan verensokeriin saa vireystilan laskemaan keneltä tahansa.

Laihduttajille suunnatuissa tuotteissa voi olla yllättävän paljon sokeria. Tuoteselosteiden lukeminen ei tuskaa helpota: Kalifornian UCSF-yliopiston verkkosivulle on listattu yhteensä 61 erilaista sokerin ”piilonimeä”, kuten glukoosi-fruktoosisiirappi, maltodekstriini ja agave-nektari. Siksi painonhallinta onnistuu parhaiten palaamalla ruuan juurille.

Jos haluat nauttia sokeria terveellisimmässä mahdollisessa muodossa, suosi hedelmä-vihannesosaston tuotteita.

Omena ja marjoja

© ISTOCKPHOTO

Iskikö proteiinivaje?

Sitä mukaa, kun kynttilät syntymäpäiväkakussa lisääntyvät, myös energiantarve vähenee. Jos tarvitsit kaksikymppisenä kuntoilijana 2 500 kilokaloria vuorokaudessa, eläkeiän koittaessa tarve onkin ehkä enää 1 800 kilokaloria. Tämä on hankala yhtälö, sillä ikääntyessä myös proteiinintarve korostuu.

65 vuotta täyttäneille suositellaan hieman suurempaa proteiininsaantia kuin nuoremmille, vähintään 80–100 grammaa päivässä.

Ruokavalion hyvä laatu on hyvinvoinnille yhä tärkeämpää, koska osa ravintoaineista imeytyy huonommin. Eläkeiässä moni kuitenkin katoaa kahvi ja voileipä -kuplaan. Ikääntyviä uhkaakin usein proteiinivaje, jonka tyypillisiä oireita ovat lihasvoiman väheneminen, heikkouden tunne ja väsymys.

Ryhdyitkö totaalikieltäytyjäksi?

Se ei ole tarpeen. Sokeri on nautintoaine vaarattomimmasta päästä. Kun syöt pääosin terveellisesti, voit nauttia joka torstaisen pannukakkuviipaleesi mansikkahillon kera ilman huolta. Pala suklaakakkua hyvässä seurassa lisää kokonaishyvinvointia paremmin kuin ankea kituuttaminen.

On kuitenkin myös hyvä tietää, että kun sokeria syödään jatkuvasti liikaa, se voi olla maksalle alkoholin kaltainen myrkky. Sokeri on yksi maailmanlaajuisen rasvamaksaongelman pääsyyllisistä.

Holtiton sokerinsyöminen lisää aineenvaihduntasairauksien ja sydän- ja verisuonitautien riskiä. Se on herkullinen renki, mutta huono isäntä.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkäri 10/18 -lehdessä.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X