Syötkö liian vähän jodia? Näin saat sitä turvallisesti ruokavaliostasi

Jaa kaverilleTilaa Seura
Jodia suolasta
© istockphoto
Suomalaisten jodinsaanti on vähentynyt. Kannattaisiko joditäydennys tehdä suolalla, merilevällä vai ravintolisillä?

Struuma oli ennen yleinen kansantauti, koska Suomen maaperässä on luonnostaan hyvin vähän jodia, joka on välttämätön kilpirauhashormonien raaka-aine.

Kroonisesta jodinpuutoksesta ja sen myötä myös struumasta tuli harvinainen vaiva 1950-luvulla, kun Suomessa aloitettiin ruokasuolan jodiointi. Iso ongelma sai naurettavan helpon ratkaisun vuosikymmeniksi.

Vuonna 2012, kun jodipitoisuuksia mitattiin valtakunnallisessa Finravinto-tutkimuksessa, saanti oli kuitenkin laskenut selvästi alle suositusten. Mitä oikein oli tapahtunut?

Syypäänä joditon suola

Asiantuntijoiden mukaan merkittävin osa ongelmasta johtuu ruokakulttuurin muutoksesta. Meistä on tullut valmisruoka- ja joukkoruokailukansaa.

Päivittäisestä suola-annoksestamme noin 80 prosenttia tulee elintarvikkeisiin ja valmisruokiin kätketystä piilosuolasta, joka on useimmiten jodioimatonta – elintarviketeollisuudessa ei yleensä käytetä jodioitua suolaa.

Välillä vähäisen jodinsaannin syypääksi on soviteltu sormisuolabuumia. Erikoissuoloissa kun ei ole lisättyä jodia. Kotona käytetyt suolaripaukset ovat kuitenkin pisara valtameressä: suurin osa suolasta tulee muualta.

Eipä erikoissuoloista, kuten ruususuolasta, ole hyötyäkään. Vaikka jonkin eksoottisen suolalouhoksen tuotteessa kehuttaisiinkin olevan kymmeniä mineraaleja, suolassa niitä on häviävän pieniä määriä – paitsi jodia.

Kolme jodinlähdettä

Jodinsaantimme lepää käytännössä kolmen pilarin varassa. Tärkein niistä on maitotuotteet. Seuraavaksi tärkein on jodioitu suola. Ja kolmantena tulee joukko ruokia, joita käytämme proteiininlähteinä: kala, kananmuna, kana ja liha.

Yksi hiljalleen kasvava riskiryhmä ovat kasvissyöjät ja vegaanit, jotka ovat karsineet nämä jodinlähteet pois ruokavaliostaan.

Samaan aikaan esimerkiksi kananmunien jodipitoisuus on laskenut, koska eläinten rehut sisältävät aiempaa vähemmän jodia. Lisäksi suolan kulutus on vuosien saatossa vähentynyt, mikä on pelkästään hyvä asia.

Terveellinen suola

Miten jodinsaantia kannattaisi tehostaa? Ei ainakaan suolaa lisäämällä. Suolan riskit ovat yhä suuremmat kuin niukan jodinsaannin.

Jos käytät kotona jodioitua suolaa, voit onnitella itseäsi. Se on paras suolavalinta.
Suurin osa päivän suola-annoksesta kätkeytyy usein leipiin ja päällysteisiin.

Kannattaakin leipoa leipää ja sämpylöitä kotona, jodioitua suolaa käyttäen.

Tunnetko jo maitosuolan? Suomalainen innovaatio voi auttaa lisäämään jodinsaantia ilman suolaa: maitosuolalla suolatussa margariinissa ja juustossa on reilusti enemmän jodia kuin tavallisissa tuotteissa.

Milloin saa tarpeeksi jodia?

Päivittäinen jodin saantisuositus on aikuisille ja yli 10-vuotiaille lapsille 150 mikrogrammaa vuorokaudessa. Odottaville äideille suositellaan 175 ja imettäville 200 mikrogrammaa.

Finravinto 2012 -väestötutkimuksen mukaan suomalaisten jodin saanti on vähentynyt 117 mikrogrammaan vuorokaudessa, mikä merkitsee lievää jodin puutosta.

Jodinsaanti voi jäädä vähäiseksi, jos ei nauti lainkaan maitotuotteita ja/tai eläinkunnan tuotteita. Odottavilla ja imettävillä äideillä puutosta voi tulla suurentuneen jodintarpeen vuoksi.

Päivittäisen 150 mikrogramman jodiannoksen saa täyteen esimerkiksi näin: ⅓ tl jodioitua suolaa (50 mikrogr.), 100 g paistettua kalaa (60 mikrogr), 2 dl jogurttia (15 mikrogr), 1 keskikokoinen annos maitoon keitettyä kaurapuuroa (15 mikrogr) ja ¾ dl raejuustoa (10 mikrogr).

 

Jos haluat helpon tärpin, se on tässä: syö sushirulla. Merilevä on erinomainen jodin lähde. Esimerkiksi yhdestä arkista wakame-levää saa saman verran jodia kuin 100 grammasta kalaa. Lisäravinteiden ja jauheiden kanssa yliannostuksen vaara on olemassa: joidenkin levälaatujen jodipitoisuus voi olla jopa haitallisen suuri.

Voisiko koko jodiongelman kuitata syömällä lisäravinteita? Periaatteessa kyllä. Myös useimmissa monivitamiinivalmisteissa on jodia päivän suosituksen verran.

Jodin tankkaukselle ei ole tarvetta. Keskustelupalstojen ja blogien salaliittoteoriat ylistävät jodin ihmeitä tekeviä vaikutuksia.

Lääkealan turvallisuusviranomainen Fimea kertoi Sic! -verkkolehdessään, että ydinvoimalaonnettomuuksien varalle tarkoitettujen joditablettien myynti on noussut. Tämä herättää epäilyksen siitä, että niitä on päätynyt paitsi väestönsuojien hätälääkkeeksi, myös tavallisille kuluttajille. Tabletit sisältävät jodia moninkertaisen määrän suositukseen nähden, ja niiden syömisestä seuraa helposti yliannostus.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 2/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X