Tutkimus: Etkö voi syödä samaa ruokaa kuin muut? Ruokarajoitukset tuottavat yksinäisyyttä

Ruokarajoitukset ovat nousussa, mutta niiden psykologisista vaikutuksista puhutaan vähän. Tutkimuksen mukaan ruokarajoitteiset tuntevat yksinäisyyttä, jos he eivät voi syödä samaa ruokaa kuin muut.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ruokarajoitukset aiheuttavat yksinäisyyden tunnetta.

Ruokarajoitukset ovat nousussa, mutta niiden psykologisista vaikutuksista puhutaan vähän. Tutkimuksen mukaan ruokarajoitteiset tuntevat yksinäisyyttä, jos he eivät voi syödä samaa ruokaa kuin muut.
(Päivitetty: )
Teksti: Jani Kaaro

Mikä on yksinkertainen tapa luoda luottamusta kahden muukalaisen välille? Vastaus on: Syökää yhteinen ateria.

Tämä on käynyt ilmi Cornellin yliopiston professori, Kaitlin Woolleyn, tutkimuksista.

Nyt Woolley on selvittänyt, mitä tapahtuu päinvastaisessa tilanteessa: Jos allergiasta, kulttuurisista tai eettisistä syistä  johtuen ei voi syödä samaa ruokaa kuin muut?

Vastaus on, että ihmiset kokevat jäävänsä ryhmän ulkopuolelle.

Vaikka ruokarajoitteiset osallistuisivat yhteiselle aterialle, ja heidän ei siis pitäisi tuntea itseään yksinäisiksi, he silti tuntevat yksinäisyyttä, jos he eivät voi syödä samaa ruokaa kuin muut – tai muut eivät syö samaa ruokaa kuin he.

Ruokarajoitukset ovat nousussa – mitkä niiden psykologiset vaikutukset ovat?

Ruokarajoitukset

Ruokarajoitukset ovat nousussa, samoin yksinäisyyden tunne. Ovatko nekin yhteydessä toisiinsa?  © iStock

Journal of Personality and Social Psychology -sarjassa julkaistussa tutkimuksessa ruokarajoitusten psykologisia vaikutuksia selvitettiin seitsemässä eri kokeessa.

Kaitlin Woolleyn mukaan asia ei voisi olla ajankohtaisempi. Ruokarajoitukset ovat nousussa, mutta niiden psykologisista vaikutuksista puhutaan vähän. Ne voivat kuitenkin olla paljon suurempia kuin tähän asti on ajateltu.

Woolleyn tutkimuksessa ruokarajoitusten aiheuttama yksinäisyyden tunne yhteisellä aterialla on samaa luokkaa kuin naimattomilla pienituloisilla ja voimakkaampaa kuin koululapsilla, joilla ei ole yhteistä kieltä valtaväestön kanssa. Sama tulos koski sekä lapsia ja aikuisia.

Tutkijat saivat myös todisteita sen puolesta, että yksinäisyyden tunne nousi nimenomaisesti ruoasta eikä muista tekijöistä. Eräässä kokeessa koehenkilöt, joilla ei ole ruokarajoitteita, laitettiin tilanteeseen, jossa he eivät voineet syödä samaa ruokaa kuin muut. He kokivat samanlaista yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta kuin oikeasti ruokarajoitteiset.

Toisessa kokeessa testattiin juutalaisia, joiden uskontoon liittyy ruokarajoitteita. Jos he eivät voineet syödä samaa ruokaa kuin muut, heidän yksinäisyyden tunteensa kasvoi, mutta oman ryhmän sisällä ruokarajoitteet lisäsivät yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Woolleyn mukaan havainto kaipaa lisätutkimusta. Hänen mukaansa ruokarajoitteet ja yksinäisyyden tunne ovat kasvussa ja nämä kaksi asiaa voivat liittyä toisiinsa.

Lue myös: Erityisruokavalio vaatii valppautta: Allergiaa aiheuttavien ruoka-aineiden merkinnät ristiriitaisia – ”L tarkoittaakin laktoosia sisältävää ruokaa”

Lähde: psycnet.apa.org

X