Resilienssi auttaa selviytymään vastoinkäymisistä – Näin omaa reslienssiä voi harjoittaa ja vahvistaa

Resilienssi tarkoittaa myönteistä ja rohkeaa asennetta kohdata vaikeudet ja kykyä luottaa omaan pystyvyyteen ja toisiin ihmisiin avun antajina.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Resilienssi ei ole pelkästään sisua, lannistumattomuutta, vaan kykyä joustaa viisaasti tavoitteisiin pääsemiseksi.

Resilienssi tarkoittaa myönteistä ja rohkeaa asennetta kohdata vaikeudet ja kykyä luottaa omaan pystyvyyteen ja toisiin ihmisiin avun antajina.
(Päivitetty: )
Teksti: Linda Martikainen

Psykologi ja psykoterapeutti Soili Poijulan Resilienssi – Muutosten kohtaamisen taito -teos on ensimmäinen suomenkielinen tietokirja resilienssistä eli kyvystä selviytyä vastoinkäymisistä.

1. Mistä resilienssi muodostuu ja mitä sillä tavallisesti tarkoitetaan?

”Resilienssiin vaikuttavat sekä yksilöön että ympäristöön liittyvät tekijät, mutta voimakkaimmin syntymän jälkeinen vuorovaikutus ympäristön kanssa eli kokemuksista oppiminen. Tärkein vaikuttaja on suhde huolta pitävään ja turvaa tarjoavaan aikuiseen.

Tavallisesti resilienssillä tarkoitetaan kykyä palautua joustavasti ja ylläpitää tervettä tasapainoa fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti kielteisissä elämän tapahtumissa ja vaiheissa. Resilienssi tarkoittaa myönteistä ja rohkeaa asennetta kohdata vaikeudet ja kykyä luottaa omaan pystyvyyteen ja toisiin ihmisiin avun antajina.

Resilienssiin kuuluvat myös muun muassa tunneälykkyys ja sosiaaliset taidot. Resilienssi vahvistuu haastavissa elämänkokemuksissa ja -vaiheissa: kun niistä selviytyy, saa tarvitsemaansa tukea ja oppii kokemuksista. Ilman vastoinkäymisiä resilienssi ei välttämättä tule esille.”

2. Miten omaa resilienssiä voi harjoittaa?

”Sitä voi vahvistaa resilienssin voimavaratekijöistä huolehtimalla ja tietoisella vahvistamisharjoittelulla.

Aikuisen resilienssin voimavaratekijöihin kuuluvat fyysisestä kunnosta huolehtiminen, optimistinen ja aktiivinen asenne, monipuoliset selviytymiskeinot ja ongelmanratkaisutaidot, henkisyys ja hengellisyys, tunteiden säätely, tunnetaidot, sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot ja mielikuvitus.”

3. Millaiset asiat ja teot vahvistavat stressin sietokykyä?

”Stressin sietokykyä vahvistaa hallinnan kokemus. Määrällisesti ylivoimainen stressi on vahvin uupumuksen aiheuttaja. Päivissä ei pitäisi olla liikaa tehtävää eikä jatkuvaa tunnetta ylivoimaisuudesta ja kamppailusta.

Hallinnan kokemusta tuottaa oman elämän stressitekijöiden tunteminen ja tietoisuus niiden kuormittavasta vaikutuksesta. Stressin ei pitäisi voimistua sellaiseksi ettei luonnollista palautumista arkielämässä tapahdu.

Stressin sietokykyä voi vahvistaa myös opettelemalla stressinhallintakeinoja.”

4. Miten resilienssi kehittyy iän myötä?

”Resilienssi vahvistuu iän myötä, koska opimme kokemuksista. Yli 70-vuotiaiden resilienssi ei ehkä enää vahvistu ikääntymisen tuomien muutosten ja menetysten vuoksi.

Keskimäärin miehet ovat resilienssiltään naisia vahvempia esimerkiksi surussa.”

Lue myös: Suru toi runoille siivet – Seppo Hyvärinen ryhtyi runoilijaksi, kun puoliso kuoli: ”Suru iski kuin henkinen moukari”

”Resilienssi ei ole vain vahvojen voimavara, vaan myös fyysisesti tai psyykkisesti sairas voi olla resilienssiltään vahva”, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Soili Poijula.
”Resilienssi ei ole vain vahvojen voimavara, vaan myös fyysisesti tai psyykkisesti sairas voi olla resilienssiltään vahva”, sanoo psykologi ja psykoterapeutti Soili Poijula. © Ari-Matti Huotari

5. Kasvaako resilienssi vaikeiden kokemusten myötä?

”Tietyin edellytyksin vaikeat kokemukset ja menetykset voivat vahvistaa, kasvattaa resilienssiä. Kärsimyksen rinnalla tapahtuu henkistä kasvua, ihminen muuttuu myönteisellä tavalla.

Jokaisella meistä on kuitenkin murtumispisteensä ylivoimaisten kokemusten kasautuessa, erityisesti jos apua ja tukea toisilta ihmisiltä ei ole saatavissa.”

6. Millaisia uskomuksia asiaan liittyy?

”Resilienssiä voidaan luulla murtumattomuudeksi, mikä ei pidä paikkaansa. Resilienssiä voidaan luulla yksilön ominaisuudeksi, mutta siihen tarvitaan aina sekä yksilö että ympäristö tekijöineen.

Resilienssi ei ole vain terveiden ja vahvojen voimavara, vaan myös fyysisesti tai psyykkisesti sairas tai vammainen voi olla resilienssiltään vahva.”

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 1/21.

Lue myös: Tyttärensä menettänyt Varpu Hintsanen: ”Monet kokevat saavansa jakamistani ajatuksista ihan mihin tahansa elämän vastoinkäymisiin tukea” 

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X