Ripulia vai ummetusta? – Näin tunnistat ja hoidat oikeanlaisella itsehoidolla ärtyvän suolen oireyhtymää

Jaa kaverilleTilaa Seura
Ärtyvän suolen oireyhtymä
© istockphoto
Elä täyttä elämää ärtyneen suolen vatsaoireista huolimatta! Tunnista ärtyneen suolen tyypilliset aiheuttajat ja toimivat itsehoitokeinot.

Ärtyvän suolen oireyhtymä, eli IBS, aiheuttaa laajan kirjon vatsan toiminnallisia vaivoja: oireet vaihtelevat kivusta ripuliin ja ummetukseen.

Ärtyvän suolen oireyhtymää arvioidaan olevan noin 10–15 prosentilla suomalaisista. Se on siis paljon yleisempi vaiva kuin vaikkapa keliakia, jonka esiintyvyys on prosentin tai parin luokkaa.

Joillakin oireiston laukaisee suolistotulehdus tai antibioottihoito, mutta useimmiten vaivan puhkeamiselle ei löydy selittävää tekijää.

Uutta tietoa ärtyvästä suolesta

1. IBS ei ole mikään luulotauti. Tutkimukset osoittavat selvästi, että IBS on eräänlainen elimistössä vallitseva poikkeustila: IBS-potilaiden suoliston mikrobiomi on erilainen kuin oireettomilla ihmisillä, suolen toiminta on poikkeavaa, ja hermosto reagoi herkemmin suolen venytykseen.

2. IBS laskee elämänlaatua. Vaikean IBS:n aiheuttamaa haittaa voi verrata migreeniin. Eräässä IBS-potilaiden elämänlaatua mitanneessa tutkimuksessa potilaat ilmaisivat, että olisivat valmiita luopumaan 10–15 elinvuodesta, jos saisivat vastalahjaksi oireettoman elämän.

3. Oireita hoidetaan usein väärin. Uusimman tiedon mukaan IBS-peräisessä ummetuksessa on syytä välttää laktuloosi-ummetuslääkettä: laktuloosi kuuluu FODMAP-aineisiin, jotka lisäävät IBS-oireita. ”Lisää kuitua” on sekin vanhentunut neuvo: minkä tahansa kuidun lisääminen ei suinkaan helpota oireilua, vaan saattaa jopa pahentaa sitä.

Tämän voit tehdä itse

Hallitseva oire määrittää sen, miten vaivaa kulloinkin kannattaa hoitaa.

Ripulia voi rauhoittaa vaikkapa apteekista ilman reseptiä saatavalla loperamidilla. Ripulipainotteisessa IBS:ssa jotkut saavat apua myös gluteenittomasta ruokavaliosta.

Ummetuksen hoitoon voi käyttää IBS-turvallisia ummetuslääkkeitä tai vatsalle sopivia kuituvalmisteita, pellavansiemeniä tai psylliumia. Hyvin siedettyjä ovat myös chiansiemenet ja kaurakuitu.

Kokonaisvaltainen huolenpito on tärkeää. Liikunta, riittävä uni ja stressinhallinta ovat osa hoitoa. On hyvä muistaa, että aivot ja suolisto pitävät tiiviisti yhteyttä keskenään: stressi, murehtimistaipumus ja käsittelemättömät psyykkiset painolastit voivat lisätä oireilua merkittävästi.

linssejä

Oireetomina aikoina kannattaa syödä niitäkin ruokia, joista on joskus saanut oireita. Ari Heinonen / Kuvaryhmä / SKOY

Opi ennakoimaan. IBS-oireisen on tärkeää oppia ennakoimaan suolen draamakohtauksia. Yllättävien poikkeustilanteiden varalle on ehkä laadittava selviytymisstrategioita, jotka varmistavat mahdollisimman stressittömän selviytymisen kiperistäkin tilanteista: mitä teen, jos vatsa menee sekaisin lentokoneessa, saan ripulikohtauksen elokuvateatterissa tai vatsa lakkaa toimimasta etelänlomalla?

Muista arjen pienet teot. Joskus hoidon kulmakivet voivat olla hyvinkin arkisia ja yksinkertaisia: sitä, että vältetään pitkäaikaista istumista ”suoli mutkalla”, noustaan kerran tunnissa jaloittelemaan, piipahdetaan kesken työpäivän pienellä kävelyllä, vältetään pierujen pidättelemistä ja käydään wc:ssä silloin, kun on hätä.

Rajoita vain, jos on pakko. IBS ei ole allergia. Mitä monipuolisempana ruokavalio säilyy, sitä paremmin myös suolistobakteerit voivat – mitään ei kannata vältellä vain siksi, että se on joskus aiheuttanut oireita. Oireettomina aikoina vältettäviäkin ruokia kannattaa lisätä ruokavalioon sietokyvyn mukaan.

Jätä tämä ammattilaisille

FODMAP-ruokavalio helpottaa oireita jopa 70 prosentilla IBS-oireisista. Fodmap-kokeilu toteutetaan aina ravitsemusterapeutin kanssa. Se perustuu ruokavalion räätälöimiseen yksilöllisesti niin, että omalle suolistolle hankalimpia ruokia rajoitetaan väliaikaisesti.

Joillekin lieväoireisille saattaa riittää myös FODMAP-ruokavalion light-versio, jossa tehdään muutamia keskeisiä muutoksia ruokavalioon. Omenien ja päärynöiden sijaan syödään sitrushedelmiä, ruisleivän sijaan kauraleipää, papujen ja herneiden sijaan linssejä ja kaali korvataan lempeämmillä salaattikasviksilla.

Monille sipulin välttämisestä on apua. Myös makeutusaineiden, pastillien ja purukumin käyttöä rajoitetaan.

Lähde: Putkonen, Leena (2019). Rauhoita ärtyvän suolen oireet. Luentomateriaali, Sabora Pharma.

Artikkeli julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 6/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X