Sydän takaisin normaaliin rytmiin – Millainen toimenpide on sähköinen rytminsiirto?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Rytmin käännyttyä saa ohjeet, miten rytmihäiriön uusiutumista pystyy ehkäisemään elintavoilla ja lääkkeillä.
Rytmin käännyttyä saa ohjeet, miten rytmihäiriön uusiutumista pystyy ehkäisemään elintavoilla ja lääkkeillä. © istockphoto
Yleinen ja turvallinen toimenpide on tarpeen, kun eteisvärinärytmi on syytä palauttaa normaaliksi sinusrytmiksi.

Sydämen sähköinen rytminsiirto tehdään potilaalle nukutuksessa, jotta sydämen eteisvärinärytmi palautuu.

Millainen toimenpide sähköinen rytminsiirto on? Näin siitä kertoo kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Pasi Lehto.

Veren hyytymistä estävä lääkitys käyttöön

Sähköinen rytminsiirto on yleinen ja turvallinen toimenpide, jonka tavallisin syy on eteisvärinärytmin palauttaminen normaaliksi sinusrytmiksi.

Sekä eteisvärinärytmihäiriöön että rytmin kääntämiseen liittyy aivohalvauksen vaara, jos veren hyytymistä estävästä lääkityksestä ei huolehdita.

Rytminkäännön turvallisuuden kannalta tärkeintä on käyttää veren hyytymistä estävää lääkitystä tarkasti ohjeiden mukaisesti vähintään kolme viikkoa ennen rytminkääntöä ja neljä viikkoa sen jälkeen.

Usein hyytymistä estävä lääkitys on pysyvä, vaikka rytmi kääntyisikin. Lääkitystä ei saa koskaan lopettaa ilman lääkärin antamaa ohjetta.

Rytminsiirtotoimenpiteessä on mukana nukutuslääkäri, rytmin kääntävä lääkäri ja sairaanhoitaja.

Sähköäinen rytminsiirto tehdään nukutuksessa

Rytmin kääntäminen tapahtuu lyhyen nukutuksen aikana rintakehälle annettavalla sähköisellä tasavirtaiskulla, jonka lääkäri antaa sydäniskurilla sydänfilmiä seuraten. Tähän sähköiskun antamiseen ei käytännössä liity vaaraa.

Toimenpiteen alussa yläraajan laskimoon laitetaan tippakanyyli ja kasvoille happimaski.
Nukutusta ennen potilaan tulee olla kuusi tuntia syömättä ja juomatta. Lääkkeiden käytöstä sairaala antaa ohjeet.

Kotiin toimeenpiteen jälkeen

Toimenpiteen jälkeen pääsee kotiin vielä samana päivänä. Rytmin käännyttyä saa ohjeet, miten rytmihäiriön uusiutumista pystyy ehkäisemään elintavoilla ja lääkkeillä.

Syytä pelkoon ei ole, ja rytmin palattua normaaliksi olo tuntuu taas paremmalta.

Lue myös: Oudot rytmihäiriökohtaukset rajoittivat Helenan elämää – Lopulta ablaatio toi avun: ”Sairastuminen opetti, että elämä voi muuttua hetkessä”

Helena Rantala

Helena Rantala nauttii siitä, että jaksaa taas leikkiä lapsenlapsensa kanssa. Pahimpina hetkinä hän pelkäsi, ettei se enää onnistuisi. © Sara Pihlaja

Kotilääkäri vastaa -palstalla vastaa Pasi Lehto.

Kotilääkäri vastaa -palstalla vastaa Pasi Lehto.

Kysy Kotilääkäriltä!

Onko mielessäsi jokin terveyteesi liittyvä asia tai ongelma? Kysy Kotilääkäriltä. Asiantuntijat vastaavat kysymyksiin joka kuukausi. Lähetä kysymyksesi sähköpostilla kotilaakari@otavamedia.fi.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkäri-lehdessä 3/20.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X