Sydän takaisin normaaliin rytmiin – Millainen toimenpide on sähköinen rytminsiirto?

Sydämen sähköinen rytminsiirto tehdään potilaalle nukutuksessa, jotta sydämen eteisvärinärytmi palautuu.
Millainen toimenpide sähköinen rytminsiirto on? Näin siitä kertoo kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Pasi Lehto.
Veren hyytymistä estävä lääkitys käyttöön
Sähköinen rytminsiirto on yleinen ja turvallinen toimenpide, jonka tavallisin syy on eteisvärinärytmin palauttaminen normaaliksi sinusrytmiksi.
Sekä eteisvärinärytmihäiriöön että rytmin kääntämiseen liittyy aivohalvauksen vaara, jos veren hyytymistä estävästä lääkityksestä ei huolehdita.
Rytminkäännön turvallisuuden kannalta tärkeintä on käyttää veren hyytymistä estävää lääkitystä tarkasti ohjeiden mukaisesti vähintään kolme viikkoa ennen rytminkääntöä ja neljä viikkoa sen jälkeen.
Usein hyytymistä estävä lääkitys on pysyvä, vaikka rytmi kääntyisikin. Lääkitystä ei saa koskaan lopettaa ilman lääkärin antamaa ohjetta.
Rytminsiirtotoimenpiteessä on mukana nukutuslääkäri, rytmin kääntävä lääkäri ja sairaanhoitaja.
Sähköäinen rytminsiirto tehdään nukutuksessa
Rytmin kääntäminen tapahtuu lyhyen nukutuksen aikana rintakehälle annettavalla sähköisellä tasavirtaiskulla, jonka lääkäri antaa sydäniskurilla sydänfilmiä seuraten. Tähän sähköiskun antamiseen ei käytännössä liity vaaraa.
Toimenpiteen alussa yläraajan laskimoon laitetaan tippakanyyli ja kasvoille happimaski.
Nukutusta ennen potilaan tulee olla kuusi tuntia syömättä ja juomatta. Lääkkeiden käytöstä sairaala antaa ohjeet.
Kotiin toimeenpiteen jälkeen
Toimenpiteen jälkeen pääsee kotiin vielä samana päivänä. Rytmin käännyttyä saa ohjeet, miten rytmihäiriön uusiutumista pystyy ehkäisemään elintavoilla ja lääkkeillä.
Syytä pelkoon ei ole, ja rytmin palattua normaaliksi olo tuntuu taas paremmalta.

Helena Rantala nauttii siitä, että jaksaa taas leikkiä lapsenlapsensa kanssa. Pahimpina hetkinä hän pelkäsi, ettei se enää onnistuisi. © Sara Pihlaja
Kysy Kotilääkäriltä!
Onko mielessäsi jokin terveyteesi liittyvä asia tai ongelma? Kysy Kotilääkäriltä. Asiantuntijat vastaavat kysymyksiin joka kuukausi. Lähetä kysymyksesi sähköpostilla kotilaakari@otavamedia.fi.
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkäri-lehdessä 3/20.
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti