Sairastunut työtoveri sattuu lähes jokaisen kohdalle: Mitä tehdä, kun työkaveri sairastuu vakavasti?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Työkaverin sairastuminen
© iStockphoto
Sairaus kuuluu elämään, myös työelämään. Uskalla kohdata sairastunut työtoveri, vaikka se tuntuisi vaikealta.

Joka kolmas meistä sairastuu syöpään elämänsä aikana, joka viides masentuu ja muitakin vakavia sairauksia riittää. On selvää, että sairastunut työtoveri sattuu lähes jokaisen kohdalle.

Sanotaan, että mielenterveyteen liittyviä sairauksia on vaikeampi kohdata kuin fyysisiä. Toisaalta jälkimmäisissäkin on eroja. Esimerkiksi sydänkohtauksesta on todennäköisesti helpompi puhua kuin vaikka eturauhassyövän seurauksista.

Yhden sairastuminen koskettaa työyhteisössä ihmisiä eri tavalla riippuen siitä, kuinka läheisesti sairastuneen kanssa työskentelee. Sairastunut on paitsi kollega, monelle hän on myös ystävä.

Tällöin hänen jaksamisensa, kenties hengissä pysymisensä huolestuttaa läheistä työkaveria eri tavoin kuin jos sairastunut on yksi monista isossa yrityksessä.

Tapahtunut voi kuitenkin järkyttää ketä tahansa, sillä sairastuminen muistuttaa myös siitä, että itselle on mahdollista käydä samoin.

On ymmärrettävää, että moni tuntee avuttomuutta kuullessaan sairastumisesta ja kokee, ettei osaa sanoa mitään. Työterveyslaitoksen työterveyspsykologi Heli Hannonen ohkaisee sanomaan sen ääneen: ”En tiedä, mitä sanoisin.” Kohta huomaa jo jatkavansa, että surullista, että kävi näin. Miten toivot, että siihen suhtaudutaan? Voinko auttaa jotenkin?

Kuuntele sairastunutta

Kun sairastunut selostaa uutta elämäntilannettaan, muut alkavat herkästi kertoa, että ystävälle tai vaikka julkkikselle on käynyt samoin. Mikäli puhe kääntyy kokonaan toisen ihmisen kohtaloon, se ei ehkä tunnu sairastuneelta mukavalta. Pahinta on, jos kertomus päättyy huonosti.

Toisaalta sairastunut saattaa kuunnella mielellään selviytymistarinaa. Kun on herkkänä työkaverin toiveille, tilannetaju auttaa kyllä eteenpäin.

Vakava sairastuminen voi aiheuttaa muissa myös niin voimakkaita tunteita, että roolit kääntyvät ja sairastuneesta tuleekin lohduttaja.

Tilanne on inhimillinen, vaikkei toivottava.

Jos ahdistuu kuulemastaan kovasti, kannattaa purkaa oloaan esimerkiksi puhumalla ystävän kanssa, urheilemalla tai päiväkirjaa pitämällä. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että sairastuneen kanssa pitäisi esittää reipasta, saati olla kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Työkaverin sairastuminen

© iStockphoto

Ole myötätuntoinen

Myötätunto on ehdottoman tärkeää. Myötätunto ei ole kuitenkaan ylenpalttista paapomista. Se saattaa vain ärsyttää.

Erityisesti masentunut voi olla iloton ja eristäytyä. Hän on silti työyhteisössä, joten tyystin yksin häntä ei kannata jättää. Voi tarjota apua ja pitää yllä keskusteluyhteyttä.

Häntä, kuten ylipäätään sairastunutta, ei kannata milloinkaan asettaa pelkästään sairaan rooliin kysymällä kaiken aikaa, jaksatko sitä tai tätä. Ei myöskään päättää hänen puolestaan: ”Emme pyytäneet sinua mukaamme teatteriin, koska arvelimme, ettet jaksa tulla.”

Sairastunut päättää voimavaroistaan itse. Hän on todennäköisesti neuvotellut esimiehen kanssa työtehtävistä. Esimiehen tehtävä on keventää niitä, jos siihen on aihetta. Työterveyshuolto voi olla esimiehen apuna.

Kohtele tasavertaisesti

Diagnoosin teko on hyvä jättää lääkärille sen sijaan, että tietää mielestään toisen syövän, reuman tai masennuksen syyksi stressin, liiallisen kiltteyden, uhrautuvan mielenlaadun tai muun sellaisen.

Tarkoituksena voi olla sairastuneen hyväntahtoinen voimaannuttaminen, mutta kommentit tyypittelevät ihmistä ikävästi ulkoapäin. Sairastunut ei välttämättä tunnista niistä itseään. Niin ikään kannattaa jättää sikseen puheet ylipainosta tai epäterveellisestä ruokavaliosta.

Työtovereiden tehtävä on tukea, ei hoitaa sairautta.

Joskus kollega voi reagoida kuulemaansa sanomalla, että hän tuskin sairastuu samaan tautiin hyvien perintötekijöidensä tai terveellisen elämäntapansa vuoksi.

Tällainen puhe luo ikävästi toiseuttavaa jakoa me ja muut. Tasavertainen suhtautuminen ylläpitää hyvää ilmapiiriä.

Huumori on ihana asia ja keventää tunnelmaa, mutta sen kanssa on syytä olla varovainen. Sairastunut on herkillä.

Vaikka sairastunut itse heittäisi omasta tilanteesta huulta, jopa mustaa huumoria, muiden on syytä varoa veistelemästä hänen syövästään tai epilepsiastaan.

Hyväksy vaikeneminen

Kukapa meistä olisi pyhimys, ei sairastunutkaan ole. Muiden huomio voi tuntua niin hyvältä, että sairastunut alkaa dominoida sairauskertomuksillaan työyhteisöä.

Tällöin voi sanoa ystävällisesti esimerkiksi, että nyt minun on jatkettava töitä, palataan tähän myöhemmin.

Töissä tehdään kuitenkin ensisijaisesti töitä.

Aina sairastunut ei halua kertoa sairaudestaan työyhteisössä ollenkaan. Sitä on kunnioitettava. Ehkä hän pärjää työssään parhaiten pitämällä asian omana tietonaan.

Usein huhut silti kulkevat. Jos hiljaisuus ei tunnu luontevalta, miksei kysyisi häneltä, pitääkö ikävä uutinen paikkansa? Haluatko puhua siitä? Jos hän ei halua puhua, asia kannattaa jättää siihen.

Kysy kuulumisia

Mikäli työtoveri joutuu olemaan pitkään sairaalassa, on kohtuullista, että häntä käydään työpaikalta katsomassa. Vierailu tuo tunteen, ettei häntä ole unohdettu.

Usein kauan sairauslomalla olevalle sanotaan, että soita rohkeasti, jos tarvitset apua tai vaikka kyytiä. Voi olla, ettei soittoa kuulu. Sairastuneen voimat menevät usein pelkästään toipumiseen, ja aloitteellisuus saattaa olla nollassa. Ehkä hän myös pelkää, että on muille vain vaivaksi.

Kollegan kutsu kävelylle tai kahville varmasti ilahduttaa. Hyväksy kuitenkin jo kysyessäsi, ettei hän ei välttämättä voi tai jaksa lähteä. Kutsu ei ole silti ollut turha.

Kuulumisten kysyminen on aina paikallaan. Varsinkaan tekstiviesti ei paljoa aikaa vie.

Työkaverin sairastuminen

© iStockphoto

Suhtaudu kuin ihmiseen

Kaikesta hyvistä neuvoista huolimatta yhtä oikeaa, kaikkiin tilanteisiin sopivaa, ohjetta ei ole.

Sairastuneet ja heidän toiveensa ja tarpeensa ovat erilaisia. Vuorovaikukseen vaikuttaa moni asia alkaen sairaudesta ja päätyen työyhteisön dynamiikkaan.

Jos epäilet sanoneesi jotain loukkaavaa tai pelkäät käyttäytyneesi tyhmästi, ei hätää. Aina on mahdollista palata asiaan ja pahoitella.

Voi kertoa, että huolestui työkaverin jaksamisesta, ja että tunne vei liikaa mukanaan. Tai että mieleen tulvi muistoja oman äidin sairastumisesta tai mistä ikinä olikaan kysymys.

Tärkeintä on, ettei kohtele työtoveria sairaus edellä. Nyrkkisääntönä voi pitää: suhtaudu häneen kuten ennenkin ja puhu niistä asioista, mistä ennenkin puhuitte.

Työtoveri ei lakkaa olemasta työtoveri tai ystävä, vaikka olisi sairas.

Juttu on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 5/18.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X