Ihastunut leijailee pilvilinnoissa ja tekee hulluja asioita rakkauden eteen – THL:n tutkimusprofessori kertoo miksi
Ihastuneena keho on poikkeustilassa usean hormonin ja välittäjäaineen tehdessä työtään. Alkuhuuma kestää puolitoista vuotta, mutta rakkaus voi olla ikuista.
Huomaat hymyileväsi itseksesi. Ajatukset pörräävät siinä yhdessä tietyssä henkilössä, vaikka pitäisi keskittyä työasioihin. Et ole oikein nukkunut edellisenä yönä, etkä oikeastaan muista, milloin viimeksi olisit syönyt kunnolla.
Ehkä voisit käydä töiden jälkeen syömässä parin korttelin päässä sijaitsevassa ravintolassa. Siellä, missä hän käy säännöllisesti.
”Onko tämä ihan hullua?”, saatat miettiä itseksesi.
Ihastuneen keskittymiskyky kapenee ja kohdistuu ihastukseen
Lähes jokainen aikuinen on varmasti jossakin vaiheessa elämäänsä ollut ihastunut. Ihastumisen syntymiselle ei oikeastaan voi mitään.
Tunne voi saada leijailemaan pilvissä, ja olla hyvinkin koukuttavaa, mutta joskus se voi myös pelottaa. Ihastuksen kohteessa jatkuvasti pyörivät ajatukset voivat tuntua pakkomielteisiltä.
”Kun ihastutaan, dopamiinia käytetään kiivaammin tai tavallista vilkkaammin kemiallisissa viesteissä häntätumakkeen ja aivokuorukan alueilla. On tutkittu, että kun dopamiini toimii aktiivisesti aivokuorukan alueella, keskittymiskyky on kaventunut ja pysyy yllä jossain tietyssä, tarkassa kohteessa”, kertoo tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
On siis normaalia, että ihastuessa ajatukset pyörivät ihastuksen kohteen ympärillä.
Dopamiinin toimintaa aivokuorukassa on tutkittu esimerkiksi videopelien pelaamisen yhteydessä. Tämän aivoalueen osalta ihastuneen aivokuva näyttääkin melko samanlaiselta kuin videopeliä pelaavan henkilön.
”On järjestetty koetilanteita, joissa henkilöt on laitettu pelaamaan videopeliä, ja samaan aikaan otettu aivokuvia. Aivokuorukka on hyvin aktiivinen, kun pelataan peliä, joka on sen verran helppo, että siinä pääsee siirtymään tasolta toiselle. Siinä on mahdollisuus edetä oman aktiivisuuden avulla, ja lopussa odottaa palkinto. Rakastuessa tilanne näyttää aivokuvassa samantapaiselta”, Partonen avaa.
”Taisi olla juhannus 1997. Siskoni kanssa lähdimme polkemaan Mikkelin Visulahteen katsastaaksemme minkälainen meininki siellä oli. Silloin tapasin ihastukseni ensimmäistä kertaa. Ihastuimme ja vietimme sen illan yhdessä, kunnes kumpikin lähdimme omille tahoillemme. Emme vaihtaneet puhelinnumeroita tai muita yhteystietoja.
Niillä vähäisillä tiedoilla, jotka minulla miehestä oli, hain puhelinluettelosta numeroita, kirjasin ylös ja soitin kaikkiin. Jokaisesta numerosta kysyin vain: ”Onko Pasi kotona?” Yhdestä numerosta sitten vastasi nuori tyttö, joka vastasi kyselyyni: ”Pasi meni poikien kanssa pelaamaan beach volleyta.” Löytyihän se!
Olimme yhdessä 15 vuotta, saimme lapsen ja rakensimme talon, kunnes lopulta kuitenkin erosimme.”
Sari
© iStock
Ihastuminen tekee kiltimmäksi ja empaattisemmaksi
Joskus ihmiset voivat tehdä vähän hulluiltakin tuntuvia asioita saavuttaakseen rakkauden kohteen kiintymyksen, viettääkseen tämän kanssa aikaa tai tehdäkseen tämän iloiseksi. Toisaalta joskus voimakkaat ihastumisen tunteet voivat johtaa siihen, että ihminen menee lukkoon ja ihastuksen kohdetta on vaikea kohdata.
”Rippikouluun tuli poika, jota en ollut nähnyt koskaan aikasemmin. En uskaltautunut juttusille pojan kanssa koko talven kestäneen riparin aikana, mutta välillä polvemme koskettivat vahingossa pöydän alla toisiaan. Se oli kuin sähköisku. Ihastuin häneen ripariviikkojen aikana.
Sain vanhemmiltani luvan pitää kotona luokkabileet. Kaverini kanssa menimme soittamaan ovikelloa ja kutsumaan hänet bileisiin. Poika lupasi tulla.
Kun hän sitten tuli, menin paniikkiin. Ensihätään passitin hänet hakemaan kotoaan lakanan, vaikka meillä olisi ollut lainata. Kun hän tuli takaisin lakanan kanssa, en päästänyt sittenkään sisään. ’Ei tänne mahdu’, sanoin ja laitoin oven kiinni.”
Sanna, nyt 52 v.
© iStock
Ihastuessa tunteiden kohteen ajattelusta tai hänen kanssaan viettämästään ajasta saa voimakasta mielihyvää. Myös empatian kokemus kasvaa. Tähän vaikuttaa oksitosiini-niminen hormoni. Aivolisäke erittää sitä ihastuessa, jolloin hoivan tarve voimistuu, kun taas ihastuksen kohteen arvostelu ja kriittinen tarkastelu vähenee.
Endorfiinit puolestaan lisäävät riemun tunnetta, mikä on osaltaan luomassa ihastumisen euforista kokemusta. Myös serotoniini-niminen välittäjäaine lisää empatian kokemusta.
”Ihastuessa serotoniinia käytetään tavallista kiivaammin aivosaari- ja pihtipoimu-nimisissä aivoalueissa. Kun aivosaari ja pihtipoimu ovat hyvin aktiivisia, vieraatkin kasvot koetaan helposti viehättäviksi ja empatian tunteet voimistuvat”, Timo Partonen kertoo.
”Entinen kumppanini asui ulkomailla. Olimme siellä kaverin kanssa lomalla ja tavatessani entiseni lomaa oli jäljellä enää viikko. Vietin loppulomani hänen luonaan. Suomeen palattuani aikaa meni vain viikko, kunnes nostin opintolainaa, ja varasin lennot seuraavalle päivälle takaisin.
En siis kertonut entiselleni, että olen tulossa, vaan päätin yllättää hänet. Oli siinä naurussa pidättelemistä, kun ihastukseni lähetteli kuvia ystäviemme juhlista ”olisitpa sinäkin täällä”-saatetekstin kera. Sinne minä sitten ilmestyin ovelle.
Vietimme sen jälkeen vielä toisen viikon yhdessä ennen kuin aloitimme etäsuhteen, joka on sittemmin loppunut. En silti kadu yhtään.”
Ilse
Jos normaalisti kyyninen tai vähemmän empaattinen ystävä alkaa yhtäkkiä puhua pumpulisia, voi syynä olla ihastuminen. Ihastuneena ihmisestä tulee kiltimpi.
”Psykologisissa koeasetelmissa on annettu testosteronia naisille tai miehille. Kun sen määrää lisätään naisilla, se saattaa tehdä heistä kiltimpiä ja vähemmän laskelmoivia. Miehillä aggressiivisuus vähenee, jolloin he ottavat toista henkilöä enemmän huomioon.”
”Vuosia sitten ihastukseni kohde tarvitsi apua koulunsa lopputyön tekemisessä. Aluksi autoin häntä aiheen keksimisessä ja tiedonhakemisessa internetin kautta.
Hiljalleen huomasin, että minulta syntyi tekstiä lopputyöhön todella helposti, kun hän taas pohdiskeli eri kulmia pitkään, eikä työ edistynyt. Lopulta kävi niin, että kirjoitin koko hänen muutaman kymmenen sivun pituisen lopputyönsä valmiiksi.
Vaikka en itse ollut kyseisessä opinahjossa laisinkaan, lopputyö meni läpi ja vieläpä ihan hyvin arvosanoin.”
Mikko
Kielteiset tunteet vähenevät
Siinä missä rakastuminen aiheuttaa erilaisia pumpulisia ja euforisia tuntemuksia, se myös vähentää kielteisiä tunteita.
”Ihastuessa serotoniinin käyttö vähenee mantelitumakkeessa. Mantelitumakkeen toimintaa on yksinkertaistettu ja sitä on sanottu tunteiden tulkiksi. Se on hyvin aktiivinen silloin, kun me tunnemme pelkoa, surua tai vihaa. Rakastuessa tällaista ei näy aivokuvassa”, Timo Partonen kertoo.
Dopamiinia puolestaan käytetään rakastuessa aivokuoren etuotsalohkon oikealla puolella tavallista vähemmän. Se myös vaimentaa surun kokemusta.
Rakastuminen suojaa kivulta, sillä endorfiinien eritys heikentää kipuaistimusta. Ihastunut ei välttämättä edes huomaa kolauttaneensa varpaansa pöydänkulmaan.
Voi vaikuttaa nukkumiseen ja syömiseen
Ihastuminen voi kuitenkin aiheuttaa myös kielteisiksi koettuja asioita. Ei ole mitenkään ennenkuulumatonta, että unelmien kohteen ajattelu vie yöunet ja joskus ruokahalunkin. Ihastuminen lisää stressihormoni kortisolin eritystä ja ihastuminen näkyykin kehossa stressitilana.
”Se voi vaikuttaa unensaantiin, eikä silloin ole samalla tavalla ruokahalun tunnetta. Sitten kun sen lisäksi huomiokyky kapenee, niin hyvin suuri osa ajasta saattaa kulua vain rakastetun ajattelussa ja tilanteen miettimisessä. Siinä ei sitten tule välttämättä ajatelleeksikaan sitä, että täytyisi syödä tai nukkua”, Partonen avaa.
Mistä sitten tietää, että ihastuminen on mennyt yli?
”Jos tavalliset arkiasiat ja velvollisuudet jäävät hoitamatta siksi, että ajatukset ovat muualla. Sellaisten olisi sujuttava, vaikka olisikin ihastunut.”
Myös siinä vaiheessa on syytä hillitä käytöstään, jos se selvästi ahdistaa toista ihmistä.
Toiset ihastuvat useammin ja voimakkaammin
Jotkut ihmiset tuntuvat olevan koko ajan ihastuneita. Jotkut taas ihastuvat niin voimakkaasti, että ovat valmiita menemään äärimmäisyyksiin tunteensa vallassa.
”Mitään selkeää selitystä sille ei ole, mutta mantelitumakkeen toiminnan muutoksilla saattaa olla jotain merkitystä tälle asialle. Ihmisten välillä on sisäsyntyisiä eroja ainakin siinä, miten voimakkaasti mantelitumake reagoi tunteita herättävissä tilanteissa – eli miten herkkä tunteiden tulkki se on”, Timo Partonen avaa.
Alkuhuuma ei ole ikuista, mutta rakkaus voi olla
Alkuhuuma hälvenee tutkimusten mukaan noin puolentoista vuoden kuluessa, ja hormonipitoisuudet veressä palautuvat normaaleiksi. Rakkaus voi kuitenkin kestää pidempäänkin, jopa ikuisesti.
”On tutkittu pariskuntia, jotka vakuuttavat olevansa kuin vastarakastuneita vielä 30 vuoden jälkeenkin. Heillä nähdään aivokuvassa samanlainen muutos kuin vastarakastuneena, kun he katselevat puolisonsa valokuvaa. Koetilanteessa aivot reagoivat ja kemiallinen viestinsiirto muuttuu herkästi ja saman kaavan mukaan kuin rakkauden ensihuumassa”, Timo Partonen kertoo.