Miten sosiaalisissa tilanteissa jännittävä mies löytäisi naisen?

Jere hyväksytään osaksi työporukkaansa telakalla, koska mies on ahkera ja luotettava työntekijä. Mies viihtyy paikoissa, joissa voi viettää aikaa toisten rinnalla yhdessä tehden. Rupattelu ei ole hänen mieleensä. Muissa sosiaalisissa tilanteissa hiljaisella Jerelle onkin vaikeampaa.

Sukujuhlat tuntuvat tukalilta. Naapurin kuulumistenvaihto tuntuu kiusalliselta. Jopa kaupankassan tervehtiminen jännittää etukäteen.

Jere viihtyy hyvin yksin ja viettää paljon aikaa kotonaan. Työkaverit riittävät kavereiksi, eikä hän heitäkään kotiinsa kutsu.

Muuten kaikki olisi ihan hyvin, mutta Jere haluaisi oman perheen. Olisi kiva, että voisi katsoa toisen kanssa televisiota tai laittaa ruokaa. Lapsille hän haluaisi opettaa kädentaitoja ja leikkiä heidän kanssaan.

Mutta mistä ihmeestä miesten keskellä työskentelevä mies löytäisi naisen?

Kapakkaan meneminenkin jännittää, joten hän on uskaltautunut sinne vain niin humalaisena, ettei flaksi ole käynyt.

Lähikioskin myyjä on kaunis ja mukava, mutta Jere ei tohdi katsoa tätä silmiin. Jere on laatinut nettiin seuranhakuilmoituksen, muttei uskaltanut mennä yksillekään tärskyille, vaikka useammaltakin naiselta tuli viestejä.

Moni kehui Jeren tapaa kirjoittaa syvällisesti. Jere pelkäsi tuottavansa pettymyksen, sillä kasvotusten hän ei ole ollenkaan niin sanavalmis kuin näppäimistön takaa.

Jopa työkaverit ovat tarjoutuneet järjestämään sokkotreffejä, mutta Jere ei ole ottanut tarjousta vastaan.

Voisiko Jere löytää apua ongelmiinsa?

Jännittämisestä voi opetella eroon

Jeren pyrkimys välttää ahdistavia kohtaamisia pitää yllä ja voimistaa hänen pelkoaan siitä, että toisten ihmisten kohtaaminen olisi ahdistavaa.

Jännittäminen on opittua, kukaan ei synny sosiaalisena jännittäjänä. Ja mikä voidaan oppia, voidaan myös poisoppia.

Muutos Jeren elämässä voi alkaa siitä, että hän päättää lähteä liikkeelle. Kun päätös on tehty, muutoksen aikaansaamiseen löytyy erilaisia mahdollisuuksia.

Jere voi päättää, että hän kohtaa joka päivä yhden tilanteen, joka tuntuu jännittävältä. Ensimmäinen ”riskitehtävä” voi olla katsoa kaupassa kassanhoitajaa silmiin ja tervehtiä ystävällisesti. Kun tätä on tapahtunut joitakin kertoja, tilanteeseen voi lisätä muutaman sanan vaihtamisen kassanhoitajan kanssa.

Olennaista on altistaa itsensä vähitellen omaan tahtiin tilanteisiin, jotka ovat aikaisemmin tuntuneet ahdistavilta. Netistä löytyy omahoito-oppaita jännittäjille.

Jännittämisen yksi elementti on käsitys omasta arvosta, omasta rakastettavuudesta. Tämän kanssa voi tehdä työtä omassa terapiassa tai erilaisissa ryhmissä.

Oma arvottomuuden tunne on tulosta siitä, ettei oma kasvuympäristö ole onnistunut tuottamaan tunnetta omasta arvosta – olemme jääneet virheelliseen käsitykseen oman itsemme arvosta. Kuitenkin kaikki ovat yhtä arvokkaita riippumatta siitä, millaisia olemme ja jännitämmekö enemmän vai vähemmän.

Omien tunteiden, kuten jännittämisen, säätely tapahtuu parhaiten toisten ihmisten avulla. Jos eristäydymme, meillä ei ole tätä resurssia käytettävissämme ja olemme pulassa. Olennaista on se, ettei jännittäjän pidä jäädä tähän tilanteeseen, vaan aina voi hakea apua toisten ihmisten kautta. Näitä tuki-ihmisiä omaan elämään voi hakea joko ryhmistä tai sitten terapeutilta. Ammattilaisten tukea on saatavissa niin terveyskeskusten kuin mielenterveystoimistojenkin kautta. Olennaista on lähteä liikkeelle ja ymmärtää, että vastaus siihen, että jännittää toisia ihmisiä, on toinen, tukea antava ihminen.

Keijo Markova, Pari- ja perheterapeutti, Väestöliitto

Lue lisää:

Älä anna sosiaalisen jännittämisen pilata elämääsi

Sosiaalinen jännittäminen teki elämästä piinaa – Näin Kirsikka sai sen hallintaansa