Miehen raivo pelottaa

Oman puolison kaksi eri puolta varjostavat muutoin onnellista liittoa. Riitta ei ole enää varma, haluaako vanheta yhdessä Eskon kanssa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Mitä tehdä, kun miehen raivo pelottaa?

Oman puolison kaksi eri puolta varjostavat muutoin onnellista liittoa. Riitta ei ole enää varma, haluaako vanheta yhdessä Eskon kanssa.
(Päivitetty: )
Teksti: Anna Muurinen

Mitä tehdä, kun miehen raivo pelottaa?

”Esko on aina urheillut paljon. Nuorempana hän oli hyvinkin atleettinen ja ihailtu, komea hän on edelleen. Riitan kanssa yhteistä taivalta on kuljettu jo useampi vuosikymmen. Elämä on mennyt tuttuja ja turvallisia latuja.

Nyt iän karttuessa lääkäri on rajoittanut miehen liikkumista ja energia on alkanut purkautua yllättävällä tavalla: Esko saa silmittömiä raivokohtauksia.

”Ihan kuin en välillä tuntisi koko miestä”, Riitta sanoo. Mukava saunailta mökillä saattaa saada yllättävän käänteen, kun yksi väärin valittu sana saa ennen niin tutun ja turvallisen puolison raivostumaan. Varsinaista väkivaltaa perheessä ei ole koettu. Riitta pelkää sen olevan vain ajan kysymys, sillä mies on hyvin voimakas.

”Pahinta on, ettei Esko koskaan pyydä anteeksi käytöstään. Asiasta ei voi edes puhua. Aluksi yritin seuraavana päivänä palata aiheeseen, mutta seurauksena oli vähättelyä ja vaivaantumista. Erään selvittely-yrityksen jälkeen alkoi kaksi päivää kestänyt mykkäkoulu.”

Puhumattomuus kasvattaa puolisoiden välille muuria. Riitta on alkanut pyytää mökkireissuillekin lapsia tai tuttavaperheitä mukaan, jotta ei tarvitsisi pelätä. Porukassa menee paremmin, mutta kai avioliitossa pitäisi olla myös kahdenkeskistä aikaa?

Normaali arki kaupunkioloissa sujuu edelleen mukavasti, kun molemmilla on omat menonsa. Mutta vapaa-aikana, juuri kun olisi sitä rauhallista kahdenkeskistä aikaa, Riittaa pelottaa.”

Lue myös: Miten kestää vihaista puolisoa?

Asiantuntija vastaa: Epävarmuus vain kohdattava

Mitä tehdä, kun miehen raivo pelottaa?

Mitä tehdä, kun miehen raivo pelottaa? © Anssi Keränen

Omien tunteiden kanssa toimeen tuleminen ja oman itsetunnon ylläpitäminen ovat elämän kaksi keskeistä tehtävää. Mies ratkaisee nämä usein suorittamisen kautta. Kun ahdistaa, hän lähtee lenkille. Myös itsetunnon ylläpitäminen tapahtuu suorituksen kautta – mikäpä sitä on ”maailmanmestarina” raitilla kulkiessa.

Tunteiden ja itsetunnon säätely suoriutumisen avulla toimii tiettyyn rajaan saakka. Eskon kohdalla raja tuli vastaan lääkärin rajoittaessa Eskon liikkumista. Mielikuva itsestä suorituskykyisenä miehenä romahtaa, ja sen mukana käsitys omasta itsestä. Mikä on minun arvoni, jos en juoksekaan ykkösenä pitkin tantereita?

Olennainen kysymys on, voiko Esko kohdata epävarmuuden tunteensa vai pitääkö ne poistaa suojaraivon avulla. Suojaraivo auttaa pitämään omat tarvitsevuuden tunteet poissa. Samalla vihaisuus itselle poistaa läheisyyden suhteesta. Kun läheisyys häviää, molemmat jäävät yksin.

Tilannetta pahentaa se, että tämänhetkiset tunteet nostavat esiin myös aikaisemmin haudatut ikävät tunteet ja tapahtumat. Kätketyt pelot ja avuttomuus ottavat vallan, ja on kuin toinen eläisi toista todellisuutta.

Riitta joutuu nyt päättämään, auttaako hän Eskoa löytämään oman itsensä vai jatkaako hän elämää ilman Eskoa.

 Keijo Markova, Pari- ja perheterapeutti, Väestöliitto

Asiantuntija vastaa: Pelon syyt näkyviksi

Riitan kirjeestä saa käsityksen, että hän elää jatkuvan väkivallan uhan alla. Yksikin väärä sana, ja Esko saa silmittömän raivokohtauksen. Riitan tulisi viipymättä olla yhteydessä koulutettuun väkivaltatyöntekijään, esimerkiksi Nettiturvakodin tai Naisten Linjan kautta ja keskustella tilanteestaan.

Yhdessä väkivaltatyöntekijän kanssa Riitta voi myös pohtia sitä, mitä hän näissä Eskon purkauksissa oikein pelkää ja kokee uhkaavaksi. Jos Esko ei oikeasti olekaan väkivaltainen, niin mistä Riitan pelot väkivallan kohteeksi joutumisesta nousevat? Käyttäytyikö isä tai joku muu aikuinen mies häntä kohtaan lapsena uhkaavasti? Nämä asiat Riitan on hyvä selvittää itselleen ja sen jälkeen päättää, onko hänellä ja Eskolla yhteistä tulevaisuutta.

Riitta kuvaa, että liitto on muuten onnellinen. Kirjeestä ei ilmene, millaisia nämä onnelliset hetket ovat. Riitta puhuu vain siitä, kuinka kaksin ei ole enää hyvä olla. Kun Riitta ottaa Eskon raivoamisen puheeksi, ilmapiiri muuttuu heti vaivaantuneeksi ja vähätteleväksi. Riitta kertoo välttelevänsä puhumista. Tämä ei vastaa kuvausta edes tyydyttävästä parisuhteesta. Tilanne on hankala, sillä parisuhteen hyvä läheisyys syntyy puhumalla ja yhdessä olemalla. Herää kysymys, onko parin välillä minkäänlaista kosketusta. Mikä pitää heitä yhdessä? Näin jatkuessaan Riitan ja Eskon tulevaisuus ei vaikuta kovin valoisalta. Tarina ei kerro, onko Riitalla muita uskottuja, joille avautua.

 Sari Liljeström, Parisuhdekouluttaja, Perhekeskus Kataja

Lue myös: Oletko narsistin raivon kohde? Näin neuvoo psykoterapeutti: ”Joskus narsistikin kuuntelee järkipuhetta, mutta usein paras ratkaisu on poistua konfliktitilanteesta”

X