Näin Sari Näre löysi tuntemattomat sukulaisensa

Tutkija Sari Näre alkoi etsiä tuntemattomiksi jääneitä sukulaisiaan aikuisena.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Sari Näreen äiti oli sotaorpo. Näreen mielestä yhteiskunta ei suojellut sotaorpoja laiminlyönneiltä ja hyväksikäytöltä.

Tutkija Sari Näre alkoi etsiä tuntemattomiksi jääneitä sukulaisiaan aikuisena.
(Päivitetty: )
Teksti:
Aino Loikkanen

Sosiologian dosentti, tutkija Sari Näre kertoi Seuran haastattelussa, kuinka hänen täysorvoksi jäänyt äitinsä oli sisaruksineen erotettu toisistaan lapsina. Tämän jälkeen sisarusten yhteydenpito jäi rikkonaiseksi.

Voit lukea täältä jutun Sota repi Sari Näreen suvun erilleen.

Näre on tutustunut äidin puolen sukulaisiinsa vasta aikuisiällä. Kun hänen äitinsä kuoli kaksi vuotta sitten, Näre halusi kutsua tämän sukua muistotilaisuuteen.

”Äiti ei harrastanut sukutapaamisia, joten olin nähnyt sukulaisia vain satunnaisesti. Uskon, että äiti olisi tyytyväinen, että minä olen saanut yhteyden joihinkin lähisukulaisiin.”

Sukulaissuhteet lähtivät aukeamaan serkun avulla. Näre muisti serkkunsa nimen ja etsi tämän yhteystiedot puhelintiedustelusta.

”Pieni jännitys minulla oli, miten puheluun suhtaudutaan. Kaikki tavoittamani sukulaiset ovat olleet kiinnostuneita pitämään yhteyttä.”

Serkkunsa avulla Sari Näre sai puolestaan yhteyden Ruotsissa asuvaan tätiinsä. Tämä taas osasi kertoa New Yorkissa asuvan sisarensa, Sarin toisen tädin yhteystiedot.

Nyt yhteydenpito täteihin ja serkkuun on säännöllistä.

”Tädillä on samanlainen nauru kuin sukuni naisilla. Se tuntui heti tutulta. Serkun kanssa meillä on samanlainen huumorintaju. Olen miettinyt monta kertaa, että meillä olisi ollut paljon jaettavaa pitkin aikuisikää, jos olisimme oppineet tuntemaan toisemme aiemmin”, Näre kertoo.

Miten ottaa yhteyttä?

Väestöliiton psykologi Keijo Markova kertoo, että moni haluaa tutustua oman suvun vaiheisiin ja historiaan sukulaisten avulla.

Mutta miten ottaa yhteyttä sukulaiseen, jota ei tunne?

”Voi kertoa vaikkapa, että jostain syystä oma suku ja omat sukulaiset alkoivat tuntua tärkeiltä ja sen vuoksi halusi olla yhteydessä. Tai että jossain yhteydessä tuli puhetta oman suvun ihmisistä, jolloin heräsi kiinnostus siihen, mitä heille mahtaa kuulua”, Markova kertoo.

Unohda riidat

Katkenneiden sukulaissuhteiden taustalla voi olla myös vanhoja riitoja. Markova muistuttaa, että jos riidat ovat aiempien sukupolvien välisiä, niiden ei pitäisi estää jälkipolvien yhteydenpitoa sukuun.

Vanhoja kaunoja on kuitenkin turha kaivella esille.

”Menneisyyden vääryyksiä pystytään tänä päivänä harvoin oikaisemaan – miksi siis yrittääkään? Kenen hyvinvointia lisää loukkausten ja väärinymmärtämisten perinnön jatkaminen niiden taholta, jotka eivät itse siinä olleet osallisina?” Markova muistuttaa.

Oikeus kieltäytyä

Jos yhteydenotto sukulaisiin ei saa toivottua vastakaikua, sekin pitää Markovan mukaan hyväksyä.

Jokaisella on oikeus päättää, kenen kanssa haluaa pitää yhteyttä.

”Halutessaan voi todeta: Haluaisin olla tekemisissä kanssasi, mutta tällä hetkellä sinä et halua olla tekemissä. Kunnioitan sinun päätöstäsi. Jos jossain vaiheessa koet asiat toisin, ota silloin yhteyttä”, Markova sanoo.

X