Palasin burn outin jälkeen takaisin töihin, mutta mikään ei ollut muuttunut - sairastunko kohta uudelleen?
Burn outin jälkeen töihin palannut Sirpa pelkää joutuvansa uudestaan sairauslomalle, koska työolot eivät ole muuttuneet poissaolon aikana miksikään.
Pahimmillaan Sirpasta tuntui, että hän teki kahden ihmisen työt.
Yt-neuvottelujen jälkeen Sirpan läheinen työkaveri sai potkut. Sen jälkeen Sirpan työ muuttui täysin. Ilman eri ilmoitusta olikin yhtäkkiä tehtävä paljon enemmän. Pahimmillaan Sirpasta tuntui, että hän teki kahden ihmisen työt.
Uusi työmäärä tuntui kohtuuttomalta, mutta Sirpaa painoi myös toinen ongelma. Jos hän suostuisi tekemään kaiken vaaditun, olisiko hänkin tavallaan syyllinen ystävänsä työttömyyteen? Työnantajanhan olisi pakko palkata ystävä takaisin, jos työt eivät tulisi hoidetuksi?
Sirpa ei oikein voi olla tekemättä töitään, mutta silti ajatus kalvaa. Miten rivityöntekijä voisi edes kapinoida ja kieltäytyä töistään? Potkuthan siitä tulisi viimeistään seuraavissa yt-neuvotteluissa.
Ahdistus ja uupumus kasvoivat niin isoiksi, että Sirpa jäi sairauslomalle. Syyksi kirjoitettiin burn out ja masennus.
Kun sairauslomaa oli kulunut kaksi kuukautta, Sirpa oli toipunut niin paljon, että palasi töihin.
Poissaolon aikana mikään ei kuitenkaan ollut muuttunut työpaikalla.
Sirpa ahdistui hyvin pian uudestaan töissä, eikä ehtinyt tehdä tehtäviään työaikanaan.
Sirpa ei halua uudelle sairauslomalle, joten hän yrittää vain sopeutua. Hän jää usein ylitöihin ja yrittää olla ajattelematta työttömän ystävänsä niskaan kaatuvaa talolainaa. Kova työtahti on alkanut jälleen haitata Sirpan unta.
Miten Sirpa jaksaisi töissä uupumatta uudestaan niin paljon, että joutuu taas pitkälle sairauslomalle?
Puhu hankalista tunteista
Sekä esimiehellä että alaisella on vastuu työpaikan työhyvinvoinnista. Muutostilanteessa esimiehen tulisi selvittää, millaista tukea alaiset tarvitsevat. Alaisen tulisi kertoa esimiehelle, jos työolosuhteet vaativat muutoksia.
Tunnollisena työntekijänä Sirpa on yrittänyt ratkaista työoloihinsa liittyviä ongelmia tilanteeseen sopeutumalla, mikä on johtanut omien tunteiden torjumiseen. Näitä ovat ehkä olleet epäoikeudenmukaisuus, viha, syyllisyys työkaverin puolesta sekä pelko omasta työpaikasta. Tunteiden torjuminen vie kuitenkin energiaa. Sirpan kannattaisi rohkaistua puhumaan tunteistaan, tarpeistaan ja työn epäkohdista esimiehensä kanssa. Sirpan olisi uskallettava sanoa myös ei, mikäli työmäärä on liian suuri.
Esimiehen on vaikea lukea Sirpaa oikein, mikäli hän näyttää siltä, että kaikki on hyvin. Jo se, että tulee kuulluksi ja ymmärretyksi, auttaa jaksamaan, vaikka itse olosuhteet eivät muuttuisi miksikään.
Ehkä Sirpa voisi ottaa yhteyttä myös potkut saaneeseen työkaveriinsa ja kertoa rohkeasti hänellekin tuntemuksistaan. Sirpan olisi myös oleellista pitää kiinni työn ja vapaa-ajan välisestä rajasta.
Tee edes tämä!
Puhu esimiehellesi, jos työmääräsi on liian suuri. Pidä kiinni vapaa-ajastasi.
Tanja Kallio, Projektikoordinaattori, Parempi avioliitto ry