Kysymys
Muistan lukeneeni jostain, että ”itseä häiritsevä” seksuaalinen suuntautuneisuus on itse asiassa psyykkinen sairaus. Onko näin?
Vastaus
Saattaa olla, että joitakin vuosikymmeniä sitten seksuaalinen suuntautuneisuus nähtiin hyvin yksisilmäisesti. Ajateltiin, että heteroseksuaalisuus, miehen ja naisen suhde, on normaali ja kaikki muu epänormaalia tai jopa sairasta tai rikollista. Nykykäsityksen mukaan seksuaalinen suuntautuneisuus on paljon monimuotoisempaa.
Suurin osa ihmisistä on kuitenkin heteroseksuaaleja, mutta joukossamme on myös useita kymmeniä prosentteja homo- ja biseksuaaleja. Aiemmin moni homoseksuaali kielsi itseltään homoseksuaalisen käyttäytymisen ja pakotti itsensä heteroksi. Siitä ei näytä seuraavan hyviä asioita. Ihminen on silloin itse onneton ja samalla myös hänen kumppaninsakin.
Nykyinen entistä liberaalimpi suhtautuminen tekee mahdolliseksi sen että useimmat voivat elää oman suuntautumisensa mukaan. Ainakin nuoremmalle sukupolvelle oma seksuaalisen suuntautumisen paljastaminen ei ole kauhistus, kuten ennen. Toisaalta kenenkään ei tarvitse toitottaa seksuaalisista suuntatutumistaan. Se on hyvin henkilökohtainen asia. Ihmiselle on tässäkin asiassa tärkeintä oppia hyväksymään itsensä.
Kari Kiianmaa, psykologi, kouluttaja
Seura 42/2012