Täytyykö minun kestää isääni?

Biologinen sukulaisuus ei velvoita uusiin kärsimyksiin perheen hajoamisessa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kuva: Colourbox.

Biologinen sukulaisuus ei velvoita uusiin kärsimyksiin perheen hajoamisessa.
(Päivitetty: )
Teksti:
Kari Kiianmaa

Kysymys

Vanhempani erosivat, kun oli pieni. Sen jälkeen isäni ei pitänyt minuun yhteyttä. Vasta vanhemmiten hän on alkanut soitella, mutta on puheissaan ilkeä ja hyökkäävä ja uhkailee minua tunnetasolla. Hän tuntuu hakevan ymmärrystä, mutta täytyykö minun hyväksyä hänen ilkeät puheensa vain sen vuoksi, että hän on biologinen isäni ja vanha mies?

Vastaus

Vaikuttaa siltä, että isäsi on kokenut eron itselleen epäoikeudenmukaisena. Monilla miehillä on sellainen tunne menneiden vuosikymmenten eroista. Mies oli yleensä se, joka lähti ja menetti suhteensa lapsiin. Eron tunteet, kuten viha, vaikuttivat usein myös lasten elämään ja tapaamisiin, valitettavasti.

Uskoisin, että isäsi hakee nyt ymmärrystä itselleen, mutta ei osaa tehdä sitä omaa lastaan huomioiden. Sinun ei tarvitse kuitenkaan kuunnella loukkaavaa ja ilkeää puhetta. Et ole vanhempiesi eron osapuoli etkä syyllinen mihinkään heidän suhteessaan. Voit kertoa hänelle, että voit ymmärtää hänen ajatuksiaan, mutta et kuitenkaan aio olla kaatopaikkana hänen pettymyksilleen. Biologinen sukulaisuus ei velvoita sinua uusiin kärsimyksiin perheenne hajoamisessa. Keskity ensi sijassa omaan elämääsi ja tee siitä niin hyvä, kuin voit.

Kari Kiianmaa, psykologi, kouluttaja

Seura 48/2012

X