Tunnistatko emotionaalisen manipuloinnin? Se voi olla niin salakavalaa, ettei edes manipuloija tiedosta sitä tekevänsä
Manipulointi voi olla esimerkiksi faktojen vääristelyä, yksipuolista selittämistä tai liioittelua. Usein siinä vedotaan toisen syyllisyyden tunteisiin esimerkiksi suoraan syyttämällä tai uhriksi tekeytymällä.
Mistä tunnistaa emotionaalisen manipuloinnin?
Olet lähdössä uuden, kivan työkaverin kanssa kahville, kun seurustelukumppanisi ilmoittaa, että häntä ahdistaa ajatuskin asiasta. Hän ei suoranaisesti kiellä sinua menemästä, mutta saattaa lähettää perääsi viestin, jossa kertoo oksentaneensa pahan olonsa johdosta.
Rivien välit kirkuvat kysymystä: ”Miten saatat tehdä tämän minulle?” Tunnet itsesi kamalaksi ihmiseksi ja syyllisyydentuntosi saa sinut lopulta perumaan tapaamisen, vaikka se harmittaakin.
Seurustelukumppani syyllistyy tässä emotionaaliseen manipulaatioon. Sillä tarkoitetaan tarkoitushakuista toisen tunteisiin vaikuttamista, joka tuottaa vaikuttajalle hyötyä.
Monesti emotionaalisesta manipulaatiosta puhutaan käsiteltäessä esimerkiksi narsismia, mutta sitä voivat harrastaa myös ihmiset, joilla ei ole persoonallisuushäiriötä tai muita mielenterveyden ongelmia.
”Taustalla voi olla keinottomuutta tai stressiä, hätääntyneisyyttä, tunne-elämän ongelmia”, kertoo Lotta Heiskanen Väestöliitolta.
Tunteisiin vaikuttaminen ei aina ole haitallista
Tunteisiin vaikuttaminen ei aina ole haitallista manipulaatiota. Toisen tunteisiin yritetään vaikuttaa myös esimerkiksi taidetta tehdessä, tai kun lohduttaa surullista ystävää.
”Ilman tunteisiin vaikuttamista voi olla vaikea tehdä yhteistyötä, muuttaa elinympäristöään tai selviytyä. Jo pieni lapsi osaa vaikuttaa vanhempiensa tunteisiin tavalla, joka auttaa häntä saamaan hoivaa. Moni esimerkiksi treffeille lähtiessään yrittää saada toisen pitämään itsestään laittamalla parasta päälleen. Haitallista manipulaatiota on sellainen, joka on pakottavaa ja uhkaa toisen ihmisen hyvinvointia”, Lotta Heiskanen avaa.
Mistä emotionaalisen manipuloinnin tunnistaa? © Anssi Keränen
Manipuloinnista voi tulla kierre
Manipulointi voi olla esimerkiksi faktojen vääristelyä, yksipuolista selittämistä tai liioittelua. Usein siinä vedotaan toisen syyllisyyden tunteisiin esimerkiksi suoraan syyttämällä tai uhriksi tekeytymällä.
Siihen voi myös liittyä projektiota, jolloin syytetään toista jostain sellaisesta, mitä itse tekee. Manipulointi voi sisältää myös negatiivisten tunteiden purkamista, jonka tarkoitus on saada toinen alistumaan tai antamaan periksi. Etenkin pidempään jatkunut manipulaatio voi olla vahingollista.
”Se voi tuottaa turvattomuutta, vaikuttaa itsetuntoon alentavasti ja altistaa mielenterveyden häiriöille”, Lotta Heiskanen listaa.
Joskus manipuloija käyttää hyödykseen toisen herkimpiä kohtia. Jos kohteella on esimerkiksi pinttyneitä syyllisyyden kokemuksia, saattaa manipuloija vedota niihin.
Aina ei kuitenkaan ole kyse siitä, että hän häikäilemättä haluaisi toiselle ihmiselle pahaa. Joskus kyse voi olla myös keinottomuudesta. Esimerkiksi kasvatuksessa voi uupunut vanhempi voi sortua manipulaatioon. Aina hän ei välttämättä edes ymmärrä itse täysin, mitä tekee.
”Manipuloinnin kohteeksi itse joutunut saattaa harjoittaa samaa toisille. Rajat ovat tällöin hämärtyneet”, Heiskanen kertoo.
Seurustelukumppani voi aivan vilpittömästi kokea sitä ahdistusta, josta kertoo. On mahdollista, että esimerkiksi aikaisempi kumppani on voinut rikkoa suhteen rajoja selän takana ja tilanne muistuttaa häntä siitä.
”Manipuloivan käytöksen taustalla voi olla traumoja, eli ihmisen sietokyvyn ylittäviä kokemuksia. Ihminen voi yrittää selvitä näiden kokemusten kanssa pakottamalla muita toimimaan tahtonsa mukaan. Motiivi voi olla turvallisuuden varmistaminen – mutta esimerkiksi kumppanin kontrollointi ja normaalielämän rajaaminen todennäköisesti voi tuhota juuri ne asiat, joita ihminen pyrkii suojelemaan.”
Emotionaalisen manipuloinnin tekijä saattaa käyttää toisen herkimpiä kohtia hyväkseen. © iStock
Ihminen toistaa tuttuja toimintamalleja
Voi myös olla, että manipuloivan henkilön aikaisemmissa ihmissuhteissa manipuloiva käytös on ollut tavallinen toimintatapa, eikä hän välttämättä ymmärrä käyttäytyvänsä vahingollisesti.
”Ihminen toistaa tuttuja malleja. Vaikeassa tilanteessa selkäytimestä nousevat toimintatavat, jotka ovat itselle tuttuja”, Heiskanen täsmentää.
Itseään on hyvä tarkkailla manipuloivan käytöksen varalta. Joskus trauma tai muu kipeä kokemus voi kääntyä kantajalleen haitaksi myös siinä mielessä, että sen ottaa vahingollisella tavalla osaksi identiteettiään. Vaikka läheisissä ihmissuhteissa on hyvä ottaa huomioon toisen kipeät kohdat, ei toiselta voi olettaa loputonta venymistä tai elämänsä uhraamista omien kipukohtien vuoksi.
Kohti sisäistä tasapainoa
Esimerkin tapauksessa seurustelukumppanin olisi parempi työstää omia ikäviä kokemuksiaan ja rakentaa luottamusta rakkaaseensa terveillä tavoilla sen sijasta, että pyrkii kontrolloimaan tämän elämää itseään suojellakseen. Oman itsen kehittäminen läheisten kontrolloimisen sijasta on pidemmällä tähtäimellä parempi myös henkilölle itselleen, sillä silloin sisäinen tasapaino ei ole niin tiukasti kiinni siinä, miten muut ihmiset toimivat.
”On tärkeää tunnistaa, missä kohtaa käyttäytyy manipuloivasti ja pyrkiä ottamaan siitä vastuu toimimalla toisin ja korjaamalla kurssia. Käyttäytymisen muutos ei ole aina helppoa, koska kyse voi olla pitkäaikaisista ja persoonallisuuteen kietoutuneista toimintamalleista. Joskus manipuloivan tyylin taustalla on esimerkiksi persoonallisuushäiriö, jonka hoitona käytetään psykoterapiaa”, Heiskanen tiivistää.