Vihreäsilmäinen hirviö vai rakkauden merkki? Mustasukkaisuus voi myös lisätä parisuhteen onnellisuutta

Suurin osa meistä tunnistaa joskus kokeneensa mustasukkaisuutta jossakin muodossa. Kenties kumppanin viehättävä harrastuskaveri voi saada aikaan kirvelevää tunnetta rinnassa tai puolison flirttailu muiden kanssa kismittää.

Mustasukkaisuus ei ole pelkästään romanttisten suhteiden ongelma, mutta usein juuri niissä sitä ilmenee. Mitä mustasikkaisuus oikeastaan onkaan?

”Mustasukkaisuus herää, kun ihminen kokee hänelle tärkeän ihmissuhteen olevan uhattuna. Siihen voi kuulua surua, vihaa, raivoa, ahdistusta ja pelkoa. Se on tunne, jota monet häpeää, vaikka mustasukkaisuutta kokee jokainen jossakin vaiheessa elämäänsä”, kertoo psykoterapian erikoispsykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen Väestöliitolta.

Suurin osa tuntee mustasukkaisuutta ainakin vähän

Jotkut ihmiset tunnistavat itsessään hyvinkin voimakasta mustasukkaisuutta. Toiset taas eivät koe sitä lainkaan.

Mustasukkaisuus on kuitenkin yleisinhimillinen tunne, jota suurin osa ihmisistä – ja myös eläimet – kokevat. Yksilöllisiä vaihtelua löytyy siinä, tunnistaako ihminen omaa mustasukkaisuuttaan ja kuinka voimakasta se on.

Kohtuullisen mustasukkaisuuden on myös todettu lisäävän parisuhteen onnellisuutta.

”Eräässä tutkimuksessa tutkittiin eri ikäisiä ja eri sosiaaliluokista olevia ihmisiä, naisia ja miehiä. Kaikki olivat joskus tunteneet mustasukkaisuutta”, Lotta Heiskanen selittää.

Syyt liittyvät kulttuuriin, ihmissuhteeseen ja henkilöön itseensä

Mustasukkaisuudelle on monia syitä. Osa niistä liittyy henkilöön itseensä, osa taas on laajempia, esimerkiksi lajinkehityksellisiä syitä.

”Tutkimustietoa on siitä, että mustasukkaisuus olisi lajinkehityksessä kehittynyt tunne ja palvelisi ihmisen selviytymistä. Sen on tarkoitus suojata pari- ja perhesuhteiden pysyvyyttä”, Heiskanen muistuttaa.

Mustasukkaisuudelle on myös kulttuurisia syitä. Joissakin kulttuureissa se tulkitaan rakkauden osoituksena. Tulinen mustasukkaisuuden osoittaminen on tyypillisesti yhdistetty esimerkiksi latinalaisiin kulttuureihin.

Toisissa kulttuureissa mustasukkaista käyttäytymistä taas pidetään epäsopivana.

Monisyinen tunnemaailmaa

Laajat syyt vaikuttavat myös yksilön tunnemaailmaan, mutta mustasukkaisuuteen vaikuttavat myös henkilöön tai ihmissuhteeseen liittyvät tekijät. Jos toinen rikkoo suhteen rajoja tai suhde on muuten turvaton, on luonnollista olla mustasukkainen. Joskus mustasukkaisuutta kuitenkin ilmenee, vaikka suhde olisi turvallinen.

”Ihmisellä voi olla taustallaan mustasukkaisuudelle herkistäviä kokemuksia. Lapsuuden turvattomuuden kokemus on sellainen. Kaltoinkohtelusta ja vaille jäämisestä ihminen usein oppii käsityksen, että minä en ole arvokas tai kelpaava: minua ei voi rakastaa ja että muihin ihmisiin ei voi luottaa.”

”Turvattomissa olosuhteissa mustasukkaisuus on usein ihmisen peruskokemus. Vaikka ihminen siirtyisi ulos näistä olosuhteista, hän kantaa kokemuksia mukanaan ja menee niillä oletusarvoilla sekä olettamuksilla uusiin suhteisiin”, Heiskanen lisää.

Tämä voi johtaa siihen, että kumppaniin on vaikea luottaa. Lapsuuden kokemuksien ohella myös aikuisiän menetykset, kuten kokemukset kumppanin uskottomuudesta ja jätetyksi tuleminen, voivat saada ihmisen näkemään uhkatekijöitä sielläkin, missä niitä ei ole.

Menneisyydestä muistuttavaa tilannetta voi olla vaikea käsitellä vain ikävänä kokemuksena. Ihminen voi kuvitella sen toistuvan uudessa ihmissuhteessa.

Erilaisista henkilöhistorioista johtuen ihmiset tuntevat myös mustasukkaisuutta eri asioista. Hullunkuriseltakin tuntuvalle mustasukkaisuuden aiheelle voi siis löytyä järkevä syy.

© iStock

Mustasukkaisuus ei ole häpeän aihe

Vaikka mustasukkaisuus on inhimillinen tunne, ei sille pidä antaa liian suurta valtaa. Väestöliitto ja HUS ovat laatineet mustasukkaisuuden omahoito-ohjelman, jossa on tutkimustietoon perustuvia terapeuttisia harjoituksia sekä mustasukkaiselle itselle että parisuhteessa yhdessä tehtäviksi.

Omahoito-ohjelmassa pyritään tutkiskelevaan, ymmärtävään ja uteliaaseen tapaan tarkastella mustasukkaisuutta. Häpeään siinä ei kannusteta.

”Meidän kulttuurissa mustasukkaisuudesta käytetään ilmaisuja ’mustankipeä’ ja ’mustasukkaisuus on sairautta’. Shakespearekin puhui ’vihreäsilmäisestä hirviöstä’. Siihen on liitetty hyvin negatiivisia mielikuvia”, Lotta Heiskanen selittää.

”Tätä häpeäleimaa tekisi mieli poistaa, sillä mustasukkaisuudessa ei ole mitään hävettävää. Sitä tunnetta omahoito-ohjelmankaan tarkoitus ei ole poistaa. Sellaista lobotomialeikkausta ei ihminen voi itselleen tehdä – eikä pidäkään”, hän jatkaa.

Jos mustasukkaisuuden yrittää kieltää itseltään, voi samalla päätyä ajattelemaan sitä suorastaan pakonomaisesti.

”Jos ihminen saa tehtäväkseen keskittyä olemaan ajattelematta vaaleanpunaista elefanttia, hän ajattelee sitä enemmän”, Heiskanen havainnollistaa.

Mustasukkaisuuttaan voi työstää

Mustasukkaisen olisi tärkeää tunnistaa mustasukkaisuutta herättävät tekijät ja sitä ruokkivat ajatukset. Mustasukkaisuuden omahoito-ohjelmassa paneudutaan siihen, miten voisi valita rakentavia toimintatapoja silloin, kun mustasukkaisuus meinaa ottaa vallan.

Näin ihminen ei toimisi sokeasti vaikeiden tunteidensa viemänä. Epärakentavalla mustasukkaisuuden ilmaisulla voi olla ikäviä seurauksia.

”Mustasukkaisuuden tarkoitus on suojata parisuhdetta. Mutta mustasukkaisella, hallitsemattomasti purkautuvalla käytöksellä ihminen voi tuhota juuri ne asiat, joita hän pyrkii suojelemaan”, Heiskanen tiivistää.

Mustasukkainen käytös voi aiheuttaa riitaisan kehän syntymisen. Mustasukkainen epäilee kumppaninsa tekevän sellaista, mikä rikkoo suhteen rajoja. Tunteen vallassa hän voi syytellä tai kuulustella kumppaniaan ja olla tälle vihainen. Hyökkäävä tai muuten uhkaava käytös saa kohteen vetäytymään, mikä taas herättää lisää epäilyksiä mustasukkaisessa.

”Silloin molemmat voivat kokea, että yhteys kumppaniin on katki, ja on jäänyt jollakin tavalla yksin. Läheisyys kumppaniin voi tuntua uhkaavalta. Mustasukkaisuuden omahoito-ohjelma auttaa pareja tunnistamaan kuvioita. Mukana on rakentavan keskustelun ja kuuntelemisen sekä riidan katkaisemisen malleja tai näkökulmia siihen.”

Myös mustasukkaisuuden kohde voi auttaa mustasukkaista vaikeiden tunteiden kanssa.

”Auttaakseen mustasukkaista kumppanin on hyvä selvittää mahdolliset väärinkäsitykset avoimesti. Kumppani voi myös rauhoitella ja luoda turvaa esimerkiksi vakuuttamalla, että mitään hätää ei ole. Voi myös sanoa, ettei ole lähdössä mihinkään, ja että on siinä sitä toista varten”, Heiskanen kertoo.

Kontrollointia tai väkivaltaa ei pidä sietää

Normaalia arkea ei pidä ryhtyä rajoittamaan edes kumppanin hyvinvoinnin takia.

”Ei kannata suostua vahdittavaksi. Sellainen ei ole terve tilanne. Se ei helpota mustasukkaisuutta, vaan voi päinvastoin pahentaa sitä. Se voi viestiä toiselle, että jotakin pahaa todella olisi tapahtumassa, kun toinen rupeaa vahdittavaksi. Jos kumppani suostuu normaaliarkensa kaventamiseen hän estää mustasukkaista kohtaamasta oman tunne-elämänsä ongelma.”

Jos mustasukkaisen käytös alkaa olla aggressiivista, ei sitä pidä sietää. Vaikeasti mustasukkainen voi yrittää hallita tuskaisaa tunnetta esimerkiksi kuulustelemalla tai vakoilemalla kumppania, lukemalla hänen viestejään tai tutkimalla henkilökohtaisia tavaroita.

Pahimmillaan mustasukkaisuus voi purkautua väkivaltana. Suomessa mustasukkaisuus on toisiksi yleisin henkirikosten syy.

”Jos väkivaltaa ilmenee tulisi ottaa heti yhteyttä hätänumeroon, turvakotiin tai sosiaalipäivystykseen”, Lotta Heiskanen toteaa.