10 kysymystä: Aiheuttavatko hiusvärit syöpää?

Yli puolet suomalaisista on joskus värjännyt hiuksiaan. Silti hiusvärit aiheuttavat vain harvoin allergiaa, eikä näyttöä ole myöskään siitä, että ne aiheuttaisivat vakavia sairauksia.

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Yli puolet suomalaisista on joskus värjännyt hiuksiaan. Silti hiusvärit aiheuttavat vain harvoin allergiaa, eikä näyttöä ole myöskään siitä, että ne aiheuttaisivat vakavia sairauksia.
(Päivitetty: )
Teksti:
Sanna Savela

1. Miten eri tavoin hiukset voi värjätä?

Hius rakentuu ytimestä, kuoresta ja kalvosta. Helposti poispestävä hiusväri, yleensä niin sanottu värihuuhtelu, tarttuu vain hiuksen kalvoon ja lähtee parissa pesussa pois. Myös tilapäinen eli puolikestävä väri tarttuu vain kalvoon, mutta se kestää 5–20 pesua. Kestoväri ulottuu hiuksen kuoreen saakka ja se lähtee vain kasvamalla pois.

Suurin hiusväreihin liittyvä ongelma on nimikevalikoiman laajuudessa. Kuluttaja ei läheskään aina tiedä, mihin ryhmään kuuluvaa väriä osti.

2. Kuinka yleinen hiusväriallergia on?

Allergia on potilasmäärän perusteella harvinainen. Vielä harvinaisempaa se on, kun esille tulleita tapauksia verrataan hiuksiaan värjääjien lukumäärään. Tarkkaa määrää ei tiedetä, sillä kovin moni esimerkiksi lievää kutinaa hiusväristä saanut ei hakeudu lääkäriin. Ihottumaa saaneistakin vain 2–3 prosenttia reagoi hiusväreille allergiatesteissä.

Kansainvälisesti allergialuvuissa on merkittäviä eroja. Euroopassa on arvioitu, että vakavia allergiatapauksia on kolme kappaletta miljoonaa ihmistä kohden. Suurimpia luvut ovat Kiinassa, jossa häpeällisinä pidettyjä harmaita hiuksia värjätään mustalla. Omalla vastaanotollani näen vuosittain muutamia hankalia allergiatapauksia. Olen nähnyt myös muutamia sairaalahoitoa vaatineita iho-oireita 16-vuotisen työurani aikana.

Helsingin Allergia- ja astmayhdistykseen tulee yli 500 kyselyä hiusväriallergioista vuodessa. Määrä on moninkertaistunut viime vuosina.

3. Millaisia allergiaoireet ovat?

Hiusvärit aiheuttavat niin sanottua viivästynyttä kosketusallergiaa. Yleisin oire on kutina, jonka jälkeen voi seurata myöhemmin ihon kihelmöintiä, turvotusta ja iho voi mennä rikki. Usein oireet leviävät päänahasta lähialueille: Silmät ja korvat, jopa koko kasvot, turpoavat, ja voi nousta rakkuloita. Oireet kestävät muutamia päiviä. Sen jälkeen alkaa parisen viikkoa kestävä ihon hilseily.

Selviä oireita kannattaa ehdottomasti näyttää lääkärille. Oireita voidaan lievittää iholle levitettävällä tai suun kautta otettavalla kortisonilla ja antihistamiineilla.

Lue myös: Hiusväriallergia vei hiukset

4. Mikä on hiusvärien yleisin allergisoiva aine?

Kaikkein yleisin on parafenyleenidiamiini PPD eli musta aine. Sitä käytetään kaikissa tummissa väreissä, myös punaisessa. Hiusvärien lisäksi kulmakarvojen ja ripsien kestovärjäyksiin sekä nahan värjäämiseen käytetään PPD:tä. Jos PPD:lle herkistyy, hiustenväriä voi muuttaa ainoastaan vaalentamalla niitä vetyperoksidilla.

PPD-yliherkkyys voi rajoittaa merkittävästi elämää. Oireita voivat aiheuttaa kaikki tummat tekstiilivärit, joten herkistynyt voi joutua käyttämään vain vaaleita vaatteita. Oireita voi saada jopa aurinkosuojavoiteista, niin sanotun ristiallergian kautta.

5. Onko hiusväriallergia estettävissä?

Hiuksia ei saa värjätä, jos hiuspohja tai lähellä olevat ihoalueet, kuten kasvojen iho, on ärtynyt tai rikki. Kotivärjäyksessä on ensin tehtävä allergiatesti korvan taakse pakkauksen ohjeen mukaan. Jos oireita tulee, värjäys pitää jättää. Pakkauksen ohjeita on muutenkin syytä noudattaa tarkasti. Vaikutusaikaa ei saa pidentää, värejä sekoittaa tai ylijäämävärejä säilyttää. Hiusvärejä ei saa käyttää ripsiin tai kulmakarvoihin.

Hiusten värjäysväli ei saisi olla alle kuusi viikkoa, eikä värjäys sovi alle 16-vuotiaille. Suomessa voitaisiin ottaa mallia Britanniasta, jossa asiakkaalla pitää olla voimassa hiusvärjäyspassi. Ilman sitä kampaamo ei värjäykseen suostu. Passi edellyttää, että asiakas tekee itselleen allergiatestin. Passi on voimassa kolme kuukautta.

Lue myös Anna.fi: Allergisten reaktioiden pelko – uskallanko värjätä hiukset?

6. Aiheuttavatko hiusvärit syöpää tai muita vakavia sairauksia?

Selkeää tutkimusnäyttöä asiasta ei ole. Esimerkiksi kampaajia on tutkittu paljon. Tutkimuksissa on todettu, että kampaajilla on muita suurempi riski sairastua virtsarakon syöpään, mutta siihen voi olla muitakin syitä kuin kemikaalit. Kampaajissa on esimerkiksi enemmän tupakoijia kuin muussa väestössä. Lisäksi osa tutkimuksissa on tehty ennen vuotta 1980, jonka jälkeen hiusvärien sisältämät aineet ovat muuttuneet.

7. Pitäisikö raskaana olevan välttää hiusten värjäämistä?

Tutkimustietoa asiasta ei ole. Jos haluaa pelata varman päälle, hiusväreistä voi luopua raskauden ajaksi kokonaan. Hyvä ainakin olisi välttää kestovärjäystä ja harventaa värikäsittelyjen väliä. 2000-luvulta on muutama tutkimusraportti hiusvärien vakavista haitoista. Esimerkiksi kiinalainen mies sai runsaan mustan väriaineen käytön vuoksi maksavaurion ja japanilaismies vakavan maksatulehduksen.

8. Eroavatko kaupoissa myytävät ja kampaajien käyttämät hiusvärit toisistaan?

Eivät, molemmat sisältävät samoja kemikaaleja. Ainoa ero on, että ammattilaisen käsissä tulos on varmemmin sitä, mitä pitää. Kotona hiusten värjääminen on aina enemmän tai vähemmän kotikemistinä olemista. Jos hiukset haluaa värjätä kotona, ohjeita pitää ehdottomasti noudattaa. Värjääminen pitää jättää väliin, jos värjäyksestä on tullut  aikaisemmin ongelmia tai päänahka ei ole kunnossa. Suojakäsineitä kannattaa käyttää, sillä muuten väreille altistuvan ihon pinta-ala kasvaa merkittävästi.

9. Miksi kampaajan pitäisi tietää asiakkaan vuosien takaisesta hennatatuoinnista?

Niin sanottu musta henna sisältää PPD:tä hiusväriin verrattuna valtavan pitoisuuden ja se on iholla viikkoja. Jos tatuoinnin ottamisen unohtaa ja värjää hiukset, voi saada hyvin voimakkaan allergisen reaktion. Näin voi käydä siitäkin huolimatta, että tatuoinnista ei olisi tullut juuri oireita.

Mustaa hennaa ei ole oikeasti olemassa, vaan väri saadaan PPD:llä. Aito henna on aina punaruskeaa. Lomareissulla päähänpistona otetulla tatuoinnilla voi olla elinikäiset vaikutukset, sillä PPD-allergia ei parane.

10. Miten kemikaali‑kuormaa voi vähentää?

Kemikaaleille altistumista on vaikea välttää, vaikka hiusvärejä ei käyttäisikään. Yksi keino on suosia hajusteettomia tuotteita. Ekomerkittyjen tuotteidenkin kanssa kannattaa olla tarkkana. Niistä kaikki eivät aina ole luonnontuotteita, vaan esimerkiksi hiusvärit voivat sisältää PPD:tä.

Asiantuntijana

ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Sari Huikko-Tarvainen.

Seura 12/2012

X