10 kysymystä: Millaisia oireita eturauhassyöpään voi kuulua?

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä, mutta diagnoosin alle kuuluu hyvin eri tavoin käyttäytyviä syöpiä. Eturauhassyöpää seulotaan PSA-arvolla, mutta sen hyödystä ei ole olemassa lopullista totuutta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kuva: Colourbox

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä, mutta diagnoosin alle kuuluu hyvin eri tavoin käyttäytyviä syöpiä. Eturauhassyöpää seulotaan PSA-arvolla, mutta sen hyödystä ei ole olemassa lopullista totuutta.
(Päivitetty: )
Teksti:
Sanna Savela

Mitkä ovat eturauhassyövän oireet? Mistä pitää huolestua? Miten eturauhassyöpä todetaan? Mikä on eturauhassyvän ennuste? Lue kirurgian ja urologian erikoislääkäri Antti Rannikon vastaukset eturauhassyöpää koskeviin kysymyksiin.

1. Mikä on eturauhasen tehtävä?

Eturauhasen tärkein tehtävä on tuottaa siemennestettä. Eturauhanen sijaitsee syvällä lantionluiden etuseinän, peräsuolen ja virtsarakon rajaamassa tilassa. Nuorella aikuisella miehellä se on noin saksanpähkinän kokoinen. Iän myötä eturauhanen kasvaa suurimmalla osalla miehistä toistaiseksi tuntemattomasta syystä.

2. Mitkä ovat eturauhassyövän oireet?

Eturauhassyöpä voi olla joko oireeton tai oireinen. Jos syöpä on pieni tai paikallinen, se ei aiheuta mitään oireita. Eturauhassyövän edetessä tauti voi aiheuttaa paikallisia oireita, jotka ovat samanlaisia kuin eturauhasen hyvänlaatuisessa liikakasvussa. Näitä ovat muun muassa virtsavaivat, heikko virtsasuihku ja tunne huonosta rakon tyhjenemisestä.

3. Milloin pitäisi mennä tutkimuksiin?

Siihen ei ole olemassa yksiselitteistä ohjetta, mutta jos mies on huolestunut, riippumatta siitä, onko hänellä vaivoja tai riskitekijöitä, huolesta kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Jos on lannerankakipua, on syytä mennä lääkäriin. Myös virtsaamisvaivat on hyvä tutkia. Eturauhasen liikakasvun tyypillisiä oireita ovat virtsaamisen aloittamisen vaikeus, huono virtsasuihku ja se, ettei rakko tyhjene kunnolla, vaan varsinkin

yöllä aiheuttaa useita vessareissuja. Jos lähisuvussa, kuten isällä tai veljellä on ollut eturauhassyöpä, kannattaa käydä tarkistuttamassa oman eturauhasen tilanne.

4. Miten eturauhassyöpä diagnosoidaan?

Virtsavaivojen selvittelyn yhteydessä tutkitaan niin sanottu PSA-arvo, joka on eturauhassyövän diagnostiikassa ja seurannassa käytettävä syövän merkkiaine. Jos arvo on selvästi koholla, se voi viitata eturauhassyöpään, mutta kohonnut arvo ei aina tarkoita syöpää. Tutkimuksiin kuuluu myös eturauhasen tunnustelu sormella peräaukon kautta. Tunnustelemalla selviää eturauhasen koko, kiinteys ja mahdollinen kyhmyisyys. Jos syöpäepäilys on, voidaan tehdä eturauhasen ultraäänitutkimus ja ottaa koepala. Lääkärin kannattaa selvittää potilaan lähisuvun syövistä missä iässä diagnoosi on tehty ja miten tauti on heillä käyttäytynyt.

5. Miten eturauhassyöpää hoidetaan?

Eturauhassyöpä-diagnoosin alle kuuluu eri tavoin käyttäytyviä syöpiä. Suuresta osasta syövistä ei ole mitään vaivaa, mutta toisessa ääripäässä siihen ei auta mikään hoito. Joskus hoidon mitoittaminen voi siksi olla vaikeaa. Eturauhassyövän hoidossa otetaan aina huomioon potilaan omat toiveet.

Jos patologi löytää koepalasta viitteitä syövästä, näytteestä voidaan määrittää myös syövän äkäisyys. Hoitoon vaikuttaa myös syövän laatu. Jos syöpä on paikallinen, pieni ja kiltti, sille ei välttämättä tarvitse tehdä mitään. Paikallisessa eturauhassyövässä pyritään parantavaan hoitoon poistamalla eturauhanen ja siinä oleva syöpä leikkauksella. Vaihtoehtoisesti eturauhaseen voidaan antaa sädehoitoa joko ulkoisesti tai kudoksen sisäisesti.

Jos PSA-arvo on hyvin korkea ja koepalassa on paljon syöpäsoluja, myös levinneisyystutkimus on tarpeen. Luuston isotooppikuvauksella voidaan selvittää, onko syöpä levinnyt luustoon. Levinnyt syöpä vaatii myös lääkehoitoa. Jos potilaalla on laajalti levinnyt tauti, ei eturauhasen poistosta tai sädehoidosta ole hyötyä. Eturauhassyöpää voidaan hoitaa myös estämällä androgeenien, tärkeimmän testosteronin,

muodostus kiveksissä. Hoidolla on aluksi varsin hyvä teho, mutta se tarkoittaa käytännössä kastraatiota ja hoidon teho hiipuu hiljalleen.

6. Mitä haittoja syöpähoidoista voi olla?

Sädehoito voi aiheuttaa virtsarakon tai peräsuolen ärsytysoireita. Sädehoidosta ja leikkaushoidosta voi seurata erektiohäiriöitä. Mitä nuorempi potilas on, ja jos syöpä sen mahdollistaa, potilaalle voidaan tehdä erektiohermot säästävä leikkaus. Puolella leikatuista ja sädehoidetuista potilaista on leikkauksen jälkeen joko virtsanpidätyskyvyn ongelma tai suolen toimintahäiriöitä. Suurimmalla osalla ne korjautuvat vuoden sisällä.

Nuorille potilaille ei mielellään anneta sädehoitoa, sillä se voi lisätä muiden syöpien riskiä. Hormonaalisen hoidon tavoitteena on heikentää miessukupuolihormonin eli testosteronin vaikutusta eturauhassyöpäsoluihin. Siitä seuraa naisten vaihdevuosioireita vastaavia oireita ja jopa luunmurtumia. Veren testosteronipitoisuuden voimakkaasti laskiessa sekä sukupuolinen halu että kyky lähes poikkeuksetta katoavat. Sukupuolisen halun eli libidon palauttamiseksi ei ole mitään tehtävissä.

7. Mikä on eturauhassyövän ennuste?

Eturauhassyövän ennuste on erittäin hyvä, se on yksi parhaiten paranevista syövistä. Eurooppalaisessa tutkimuksessa tuhannesta miehestä, joilla oli paikallinen, kiltti syöpä ei yksikään kuollut kymmenen vuoden sisällä eturauhassyöpään. Suomessa on eturauhassyöpää leikattu 1980-luvun alusta lähtien. 500:stä ensimmäisestä leikkauspotilaasta 93 prosenttia selvisi syövästä. Eturauhassyöpä on usein krooninen sairaus. Suurin osa miehistä, joilla eturauhassyöpä todetaan, ei kuole tautiin, vaan elää sen kanssa.

8. Mitkä ovat eturauhassyövän riskitekijät?

Neljä merkittävintä ovat ikä, perimä, rotu ja länsimainen elämäntapa. Mitä vanhempi mies, sitä suurempi on riski sairastua. Myös lähisukulaisen tauti lisää riskiä. Jostain syystä Pohjoismaissa on paljon eturauhassyöpää. Ja esimerkiksi Yhdysvalloissa tummaihoisilla

syöpä on äkäisempää lajia kuin vaaleilla. Länsimainen elämäntapa, joka tarkoittaa muun muassa kovaa rasvaa sisältävää ruokavaliota, vähäistä liikuntaa sekä ylipainoa, on riski monien muidenkin tautien suhteen kuin vain eturauhassyövän.

9. Voidaanko eturauhassyöpää seuloa?

Seulontamenetelmistä eniten käytetty ja myös keskusteltu on PSA-pitoisuuden määrittäminen. Eri puolilla maailmaa on meneillään useita kansallisia ja kansainvälisiä seulontatutkimuksia. Osa asiantuntijoista on sitä mieltä, että seulonta kannattaa, osan mielestä ei. PSA-arvo ei

ole eturauhassyövässä absoluuttinen totuus. On mahdollista, että se johtaa merkityksettömien syöpien löytymiseen sekä ylihoitoon. Toistaiseksi ei ole olemassa riittävää näyttöä seulonnan vaikuttavuudesta sen tärkeimpään tavoitteeseen eli syöpäkuolleisuuden alenemiseen.

Oireettomia miehiä ei pitäisi seuloa, mutta vähäisistäkin virtsaamisoireista kärsiville yli 50-vuotiaille miehille tutkimukset eturauhassyövän poissulkemiseksi on tehtävä. Villiä seulontaa tapahtuu jatkuvasti. Esimerkiksi työterveyshuollossa yli 50-vuotiailta miehiltä PSA-arvo mitataan melko rutiinisti.

Lue myös: Eturauhassyöpään uusi tutkimusmenetelmä: Stockhom3 on PSA-testiä tarkempi

10. Kuinka moni sairastuu eturauhassyöpään?

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä. Tautia sairastaa tällä hetkellä noin 37 000 miestä. Uusia tautitapauksia kirjattiin syöpärekisteriin viime vuonna noin 4 600. Eturauhassyöpä on tyypillisesti vanhojen miesten sairaus. Sairastuneiden keski-ikä on noin 70 vuotta. Leikattujen

potilaiden keski-ikä on 61 vuotta. Eturauhassyövän ilmaantuvuus kasvaa voimakkaasti 50 ikävuoden jälkeen.

Asiantuntijana dosentti, kirurgian ja urologian erikoislääkäri Antti Rannikko Hyksin urologian klinikka.

Seura 20/2011, Artikkelia on muokattu 24.4.2023 klo 14:40

X