10 kysymystä: Onko denguekuume todellinen uhka?

Denguekuume leviää hyttysten piston välityksellä. Suomalaismatkailijoille tauti on harvoin vaarallinen. Moni sairastaakin sen tietämättään tai tavallisena ohimenevänä kuumetautina.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Denguekuume leviää hyttysten piston välityksellä. Suomalaismatkailijoille tauti on harvoin vaarallinen. Moni sairastaakin sen tietämättään tai tavallisena ohimenevänä kuumetautina.
(Päivitetty: )
Teksti:
Sanna Savela

1. Miten denguekuume tarttuu?

Denguekuume tarttuu hyttysen välittämänä ihmisestä toiseen. Kun hyttynen pistää ihmistä, jolla on veressä denguevirusta, virus lisääntyy hyttysessä, ja kun se pistää toista ihmistä, virus siirtyy tähän. Dengueta levittävät Aedes-suvun hyttyset, jotka toisin kuin malariaa levittävät hyttyset, lentävät ja pistävät päiväsaikaan. Denguehyttyset viihtyvät kaupunkiympäristössä, ja niitä voi tulla myös sisätiloihin.

2. Tautia on todettu tänä syksynä Madeiralla, pitäisikö matkustamista sinne välttää?

Ei missään nimessä. Monissa muissa suomalaisten suosikkikohteissa, kuten Thaimaassa, Intiassa ja muissa Aasian kohteissa, Karibialla, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa, dengueta on esiintynyt vuosikausia paljon, paljon enemmän kuin Madeiralla. Madeiran denguekuume on uutinen siksi, että siellä tautia ei ole ollut aikaisemmin. Asia on tärkeä paikallisille viranomaisille, joiden on tärkeää pyrkiä lopettamaan taudin leviäminen heti alkuunsa. Mutta turistin kannalta sillä ei ole suurta merkitystä. Nyrkkisääntö on, että kun matkustaa minne tahansa tropiikkiin tai subtropiikkiin, hyttysiltä kannattaa aina suojautua.

Lue myös: 5 myrkytöntä vaihtoehtoa hyttysmyrkylle – näin hyttysistä pääsee eroon ilman kemikaaleja, Anna.fi

3. Onko denguekuume lisääntynyt maailmalla?

Sen esiintymisalue on vähitellen laajentunut. Denguekuumetta esiintyy erityisesti Kaakkois-Aasiassa, Afrikassa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa. Pysyvästi sitä on yli sadassa maassa ja on arvioitu, että 50–100 miljoonaa ihmistä sairastuu tautiin vuosittain. Mutta vaikka hyttysten levittämät taudit ovat merkittäviä, matkailijan suurimmat terveysriskit ovat ihan muualla: liikenteessä, tapaturmissa, alkoholissa, seksitaudeissa ja turistiripulissa. Me säikähdämme helposti tällaista yhtä, eksoottiselta kuulostavaa infektiotautia, vaikka itse asiassa omalla käytöksellä voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten matka sujuu ja mitä tuliaisia sieltä tulee mukana. Denguekuumeen pelkoa tärkeämpää on huolehtia ennen matkalle lähtöä, että perussairaudet, kuten sydän- ja keuhkosairaudet, ovat hyvässä hoitotasapainossa ja matkavakuutus on kunnossa.

4. Kumpi on yleisempi sairaus malaria vai denguekuume?

Molemmat ovat yleisiä ja molemmat tarttuvat hyttysen välityksellä ihmisestä toiseen. Niitä tartuttavat eri hyttyset, dengueta Aedes-suvun hyttyset, jotka pistävät päiväsaikaan, malariaa Anopheles-suvun hyttyset, jotka pistävät hämärän aikaan. Malaria on ehdottomasti vaarallisempi tauti, johon liittyy hoitamattomana merkittävä kuolleisuus. Malariaa voidaan kuitenkin estää sillä, että hyttysiltä suojautumisen lisäksi syödään malarianestolääkettä niillä alueilla, joilla esiintyy merkittävästi malariaa. Suositukset löytyvät Matkailijan terveysoppaasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilta. Mikäli suojautuu hytty-
siltä ja syö asianmukaisesti estolääkitystä, malarian riski on erittäin vähäinen.

5. Millaisia oireita denguekuumeeseen kuuluu?

Yli puolet sairastaa taudin oireetta. Ne, joilla on oireita, saavat tyypillisesti korkean kuumeen, päänsärkyä, lihas- ja nivelkipuja ja hennon vaaleanpunaisen ihottuman. Diagnoosi voidaan varmistaa verikokeella.

Denguekuumeen itämisaika vaihtelee 4–7 päivästä kahteen viikkoon. Taudin vaikeusaste ja kesto vaihtelevat. Jos kuume on korkea, sairastunut on syytä viedä nopeasti lääkäriin. Tämä on tärkeää siksi, että kyseessä voi denguekuumeen sijaan olla jokin toinen, lääkehoitoa vaativa infektiotauti.

Denguekuumeen oireet

  • nopeasti nouseva kuumme
  • päänsärky, silmien takainen särky
  • lihas- ja nivelsärky
  • ihottuma
  • pahoinvointi

6. Onko denguekuume vaarallinen?

Kehitysmaissa denguekuume on erityisen vaarallinen pikkulapsille ja nuorille, mutta suomalaiselle se on harvoin vaarallinen. Suomalaisista sairastuneista arviolta muutama prosentti tarvitsee sairaalahoitoa. Vakavimmillaan tautiin voi liittyä shokki, verenvuotoa ja erilaisia elinten toiminnan häiriöitä. Joskus tarvitaan tehohoitoa ja silloin voi luonnollisesti jäädä pysyviäkin haittoja. Denguekuumeeseen on kuollut vain yksittäisiä suomalaisia, mutta maailmanlaajuisesti sairaalahoitoa vaativia denguekuumetapauksia arvioi-
daan olevan joka vuosi noin puoli miljoonaa ja arviolta 15 000 ihmistä kuolee siihen.

7. Miten denguekuume hoidetaan?

Varsinaista täsmähoitoa ei ole. Merkittävä osa sairastaa taudin kokonaan oireitta tai tavallisena, ohimenevänä kuumetautina. Koska tautiin voi liittyä vaara verenvuodoista, kuumelääkkeenä saa käyttää vain parasetamolia. On myös tärkeä huolehtia levosta ja riittävästä nesteiden saannista. Toipuminen kestää aikansa, väsymystä ja puolikuntoisuutta voi esiintyä viikkojenkin ajan, niin kuin muidenkin kuumetautien jälkeen. Sairaalassakin hoito on oireenmukaista hoitoa.

8. Onko denguekuumetta vastaan rokotetta?

Toistaiseksi denguekuumeeseen ei ole rokotetta, mutta sitä yritetään koko ajan kehittää. Tärkeintä on hyttysten pistojen välttäminen: hyttyskarkotteet ja vaaleat, peittävät vaatteet ovat siinä kaikkein tehokkaimpia. Hyttyskarkotetta on muistettava lisätä tarpeeksi usein, valmisteesta riippuen jopa 2–3 tunnin välein. Hyttyskarkote lisätään aina vasta aurinkovoiteen päälle. Parhaiten tutkittuja ovat karkotteet, joiden tehoaineena on DEET, ja niitä voi käyttää vauvoillekin jo kahden kuukauden iästä lähtien. Myös ikaridiini-valmisteet on todettu tehokkaiksi.

9. Kuinka moni suomalainen sairastuu vuosittain denguekuumeeseen?

Kaikkien sairastuneiden määrää ei tiedetä, koska vain osa sairastuneista menee lääkäriin, ja tautia sairastetaan niin usein oireettomana tai vain tavallisena, viruksen aiheuttamana kuumetautina. Lääkärissäkään dengue-testejä ei aina oteta, koska lääkehoitoa tautiin ei ole. Suomessa todetaan vuosittain 30–50 ihmisellä denguekuume. Tänä vuonna diagnosoitujen potilaiden määrä kasvaa hieman, sillä marraskuun alkuun mennessä tautitapauksia oli todettu reilut 60.

10. Saako denguekuumeen sairastettuaan pysyvän suojan tautia vastaan?

Denguevirusta on neljää lajia. Sairastamalla denguekuumeen saa elinikäisen suojan sairastamaansa lajia vastaan, mutta se ei estä sairastumista johonkin kolmesta muusta lajista. Denguekuumeen voi siis sairastaa useita kertoja.

Asiantuntijana

Katariina Kainulainen, infektiolääkäri ja matkailuterveyden asiantuntijalääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Seura 49/2012

X