10 kysymystä: Voiko lepo olla vaaraksi?

Perinteisesti ajatellaan, että sairas ihminen kuuluu sänkyyn. Vuodelepo on kuitenkin vain harvoin välttämätöntä. 
Erityisesti ikäihmisille vuodelepo voi olla jopa hengenvaarallista, 
sillä vuoteessa pysyttelevää uhkaavat niin veritulpat, 
tulehdukset kuin liikuntakyvyn menettäminen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kuva: Colourbox

Perinteisesti ajatellaan, että sairas ihminen kuuluu sänkyyn. Vuodelepo on kuitenkin vain harvoin välttämätöntä. 
Erityisesti ikäihmisille vuodelepo voi olla jopa hengenvaarallista, 
sillä vuoteessa pysyttelevää uhkaavat niin veritulpat, 
tulehdukset kuin liikuntakyvyn menettäminen.
(Päivitetty: )
Teksti:
Sanna Savela

1. Voiko ihminen levätä liikaa?

Voi. Sekä aivot että kroppa on tehty käyttöä varten. Perinteisesti ajatellaan, että sairaan ihmisen pitää pysyä vuoteessa. Joissakin sairauksissa lepo on tarpeen, mutta tarpeettomasta levosta ei seuraa kuin haittaa. On hyvin vanhanaikainen ja vaarallinenkin ajatus, että sairaan ihmisen paikka on aina sängyssä.

Suomessa sairaat ovat vuodeosastoilla, kun taas Ruotsissa vuodeosasto on vårdavdelning eli hoito-osasto.

2. Milloin ihminen tarvitsee lepoa?

Silloin, kun on sairaus, mikä välttämättä edellyttää lepoa tai lääkäri on kieltänyt vuoteesta nousun. Sellaisia sairauksia ovat esimerkiksi sydänsairaudet, infektiotaudin akuuttivaihe ja vammautuminen. Vuoteesta on noustava kuitenkin heti, kun se vain on mahdollista. Ylimääräisestä vuodelevosta ei ole hyötyä, mutta haitat ovat ilmeiset.

3. Onko vielä voimassa vanha sääntö, että kuumetaudin jälkeen pitäisi levätä yhtä monta päivää, kun on ollut kuumetta?

Ei ole. Kuumetaudin jälkeen on hyvä lähteä liikkeelle heti, kun tuntuu siltä. Taudin aikanakin on hyvä pysytellä mahdollisimman paljon jalkeilla, vuodelevossa ei tarvitse välttämättä olla. Levätä voi, jos väsyttää. Raskasta itsensä rasittamista pitää toki välttää.

4. Milloin vuodelepo voi olla jopa haitallista?

Pitkään jatkuessaan ja useissa sairauksissa, joista klassinen esimerkki on selkäkipu. Kun selkä on kipeä, vuodelepoa pitää välttää ja pysytellä kivun sallimissa rajoissa jalkeilla. Erityisesti iäkkäälle potilaalle vuoteeseen jääminen on selvästi vaarallista. Terveelle aikuisellekin vuodelepoon jäämisestä on haittaa.

Verenpaine sopeutuu melko nopeasti makuuasentoon ja silloin helposti huimaa, kun nousee ylös. Lisäksi elimistö kuivuu helposti vuodelevossa, lihasvoima heikkenee ja riski veritulppaan, ihovaurioihin, infektioihin ja luuston heikkenemiseen lisääntyvät.

Jopa hyväkuntoiset avaruuslentäjät ovat saaneet luusto-oireita, kun he ovat olleet pitkään painottomassa tilassa.

5. Kuinka nopeasti ikäihmisen lihasvoima kärsii vuodelevossa?

Lihasvoimasta lähtee viisi prosenttia vuorokaudessa. Voima lähtee jaloista nopeammin kuin käsistä. Ikäihmisellä jo parin päivän vuodelepo voi pudottaa jalkojen lihasvoimaa niin, ettei potilas enää pysty kävelemään. Mitä vanhempi ihminen on kyseessä, sitä vaikeampi lihasvoima on saada takaisin.

Entisten voimien menettäminen ei ole peruuttamatonta, mutta on tyypillistä, että esimerkiksi lonkkamurtuma ja siitä toipuminen vievät potilaan kuntoa alaspäin. Nykylääketieteelle murtuman hoitaminen on varsin helppoa, mutta potilaan saaminen takaisin toimintakykyiseksi on huomattavasti vaikeampaa.

6. Lisääkö vuodelepo kuolleisuutta?

Kyllä, potilaan taudista riippumatta. Vuodelepo jopa kaksinkertaistaa iäkkäiden riskin kuolla. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan noin puolet iäkkäistä ihmisistä saa tilan, jota kutsutaan HAD-oireyhtymäksi (hospitalization associated disability eli sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn heikkeneminen). Syndrooma lisää kuolleisuutta, jota potilaan varsinainen sairaus ei selitä.

Tutkimuksen mukaan esimerkiksi influenssapotilaista osa jää pysyvään laitoshoitoon vuodepotilaina, vaikka influenssa itsessään olisi parantunut täysin. Syynä ovat liian pitkä vuodelepo, kuntouttavan hoidon puute tai sen myöhästyminen.

Vuodelepo on vaarallista muillekin kuin ikäihmisille. Työikäisille haittoja ei tosin tule yhtä paljon, yhtä nopeasti eikä niin peruuttamattomasti kuin iäkkäille.

7. Saako potilas hyvää hoitoa, kun hänet pyritään saamaan sairaalasta mahdollisimman pian pois?

Kyllä, se on juuri sitä hyvää hoitoa. Hoito on usein sitä parempaa, mitä nopeammin potilas pääsee jalkeille ja palaa toimintakykyiseksi.

Ylimääräiset sairaalapäivät eivät aiheuta mitään muuta kuin haittaa. Esimerkiksi sairaalabakteerin saamisen mahdollisuus lisääntyy jokaisen lisäsairaalavuorokauden mukana.

8. Miten kunto saadaan palautettua vuodelevon jälkeen?

Kuntoutus on enimmäkseen hyvin yksinkertaista. Potilas vain pitää saada jälleen käveleväksi. Hoitojakson jälkeen kuntoutus ei tarkoita yksistään fysioterapiaa, eikä sitä voida jättää vain nimettyjen kuntouttajien kontolle.

Kuntouttava hoito kuuluu kaikille potilaan hoitoon osallistuville, omaisille ja ennen kaikkea potilaalle itselleen.

9. Onko laitosten välillä eroja iäkkäiden hoitotuloksissa?

Kyllä. Tutkimuksissa on ilmennyt, että erityisesti iäkkäiden potilaiden osalta hoidossa on eroja. Toisessa sairaalassa voi olla jopa kaksinkertainen riski päätyä pysyvään laitoshoitoon kuin toisessa.

Myös kuolleisuudessa saattaa olla yhtä suuria eroja. Tutkimusten jälkeen on selvitetty, ettei eroja selitä mikään muu kuin se, että toisissa sairaaloissa iäkäs potilas siirtyy nopeammin kuntoutukseen kuin toisessa, eli potilas alkaa itse aktiivisesti liikkua.

10. Onko liikunta parempi lääke kuin sänky?

Mikään ei sovi kaikille. Joskus vuodelepo on välttämätöntä, mutta jokaisen ihmisen olisi hyvä tiedostaa, että vuode voi olla myös vaara.

Yleisesti voi sanoa, että on terveydellisesti ja sosiaalisesti hyödyksi, että ihminen on henkisesti ja fyysisesti aktiivinen. Lepäämisen käsite on hieman ongelmallinen, sillä se voi vaihdella vuodelevosta vapaaseen joutilaisuuteen. Joutilas ei välttämättä viihdy vuoteessa.

Asiantuntijana Olli-Pekka Ryynänen, yleislääketieteen professori, Itä-Suomen yliopisto.

X