12 kysymystä: Miten vahvistaa selkää?

Selkäsärky voi voi johtua jalan virheasennosta tai vaikkapa liiasta istumisesta. Joskus selkäkivun aiheuttaja jää kuitenkin mysteeriksi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Selkäsärky voi voi johtua jalan virheasennosta tai vaikkapa liiasta istumisesta. Joskus selkäkivun aiheuttaja jää kuitenkin mysteeriksi.
(Päivitetty: )
Teksti: Marika Saastamoinen

1 Miksi alaselkä on jäykkä ja kipeä?

Selkäkivulle on monia eri syitä. Yleensä kyse on lihastuntemuksesta. Silloin jokin tukirangan osa viestii, että se on kuormittunut liikaa.

Kipu voi myös viestiä rakenneviasta, jota ei ole tiedetty olevan olemassakaan ennen kivun ilmaantumista. Myös vanheneminen aiheuttaa fysiologista rapistumista, joka alkaa jo 25–30 vuoden iässä. Rappeumailmiöt voivat vaihdella nikamien välisestä niverikosta välilevyrappeumaan. Usein selkeää syytä selkäkivulle ei kuitenkaan löydy.

 

2 Miksi kipu tuntuu etenkin aamuisin?

Yön aikana ihminen on paikallaan. Liikkumattomuus nostaa esiin sen, mitä kehossa on edellisenä päivänä tapahtunut.

Kohtuullinen liikunta helpottaa kipuja. Korostuneimmin tämä näkyy nivelrikon kohdalla: liike voitelee niveltä ja poistaa säryn. Sama koskee selkää. Lepo on hyväksi ainoastaan selkäkivun akuutissa vaiheessa.

 

3 Millaiset yksilölliset tekijät altistavat alaselkäkivulle?

Pitkittyvän kivun syy voi löytyä selän rakenteesta. Röntgen-kuvat paljastavat, onko selässä nikamasiirtymiä tai skolioosia. Osa näistä on hankittuja, osa perintötekijöissä saatuja. Skolioosi voi kehittyä aikuis-iällä tapaturman, leikkauksen tai rappeutuman johdosta.

Ellei rakenteesta löydy syytä, ruvetaan selvittämään laboratoriokokein, voisiko kipua ja jäykkyyttä selittää selkärankareuma tai muu tulehduksellinen sairaus.

 

4 Mitkä elämäntavat voivat aiheuttaa kipua alaselkään?

Passiivinen elämäntapa on vahingollinen selälle. Alaselän nikamavälit kuormittuvat huomattavasti enemmän istuessa kuin seistessä. Istumatyön haitallisuus muuttuu vaarallisuudeksi, ellei työn ulkopuolella harrasta liikuntaa. Perusliikunta, kuten kävely ja juoksu, kuormittavat selkää monipuolisesti.

Heikot keskivartalon lihakset voivat aiheuttaa alaselkäkipua. Syvien vatsalihasten vahvistaminen auttaa. Niitä voi jumpata nostamalla selinmakuulla jalkoja tai ylävartaloa.

Ylipaino on riskitekijä, samoin tupakointi. Painavalla tupakoijalla välilevyt rappeutuvat helpommin, sillä nikotiini supistaa niiden mikroverenkiertoa.

Myös hyvin raskas fyysinen työ altistaa alaselkäongelmille, samoin kuin painonnoston kaltaiset urheilulajit, joissa selän vaurioitumisriski on kohonnut.

 

5 Millaisiin sairauksiin alaselkäsärky liittyy?

Välilevyrappeuma tai -tyrä aiheuttaa jäykkyyttä ja kipua, samoin nikaman siirtymä. Selkäkipu voi säteillä vatsaontelon puolelta.

Tietyt gynekologiset sairaudet voivat aiheuttaa kiputuntemuksia selässä. Joskus selkäkipua tutkittaessa selästä löytyy syövän etäispesäkkeitä, minkä jälkeen alkaa primäärikasvaimen etsintä.

 

6 Mikä osuus psyykellä on alaselän kiputiloissa?

Psyyke vaikuttaa kivun aistimisherkkyyteen. Stressaavan elämäntilanteen aikana kipu tuntuu voimakkaampana. Masentunut aistii selkäkipunsa herkemmin.

Masennukseen liittyvä vetäytymistaipumus saa välttelemään liikuntaa. Syntyy noidankehä, jossa masentuneisuus ruokkii kipua ja kiputilat masentavat. Usein masennusta täytyy lievittää lääkkeellisesti, ennen kuin kipu helpottaa.

 

7 Miten äkisti kipeytynyttä alaselkää hoidetaan lääkkeillä?

Akuuttiin selkäkipuun pureva lääkehoito on alkuun melko aggressiivista. Voi tuntua rankalta ottaa kahta, kolmea kipulääkettä kerrallaan, mutta se on tehokasta. Potilaan on havaittu toipuvan näin nopeammin liikuntakuntoon.

Kun vaivana on lisäksi kivun aiheuttama lihasjännitys, käytetään kolmen lääkkeen yhdistelmää: aivoihin vaikuttavaa kipulääkettä kuten parasetamolia, tulehduksellista prosessia lievittävää tulehduskipulääkettä sekä lihaksia laukaisevaa lääkettä. Hoitokuuri kestää 1–2 viikkoa.

 

8 Kuinka kipeää alaselkää hoidetaan lääkkeettömästi?

Useimmissa tapauksissa lää-käri määrää ensin vuodelepoa ja istumisen välttämistä muutaman päivän ajaksi. Kun kipu alkaa helpottua, aloitetaan syvien vatsalihasten treenaaminen ja liikkuvuutta lisäävät harjoitteet.

 

9 Millainen on kroonistuneen selkäkivun hoito?

Silloin kun kyse on välilevyrappeumasta tai muusta uusiutuneesta kroonisesta kivusta, hoitoa kannattaa useimmiten jatkaa fysioterapeutin ohjauksessa. Samaa apua voi saada osaavalta osteopaatilta, kiropraktikolta tai naprapaatilta.

Ellei vaiva hoidosta huolimatta hellitä, uusinta- tai lisätutkimukset ovat tarpeen. Kroonistuneen kivun ja korostuneen toimintavaikeuden pohjalla voi olla jopa leikkaushoidon asteelle pahentunut tilanne; esimerkiksi vaikea selkäydinkanava-ahtaus tai hermojuuripuristus.

 

10 Kuinka alaselän kuntoa voi itse tarkkailla?

Kehon taipuisuutta voi testata kokeilemalla, ylettyvätkö kädet seisaaltaan lattiaan. Taipuisuus kertoo siitä, että tukiranka on yhä hyvässä kunnossa. Kaikkien ei pidäkään ylettää lattiaan asti. Omaa notkeutta kannattaa silti tarkkailla, jotta huomaa kehossaan tapahtuvat muutokset. Jos vuosi sitten on vielä ollut notkea, muttei enää olekaan, syytä on hyvä lähteä selvittämään.

11 Miksi selkäkipu on tavallista?

Selkä korjaa myös niitä ongelmia, joita alempana kehossa tapahtuu. Nivelrikko isovarpaan tyvinivelessä voi saada ihmisen muuttamaan kävelytyyliään, mikä johtaakin alaselkäkipuun, kun lantio ja alaselkä yrittävät korjata virheasentoa. Tai jos jalat ovat erimittaiset, lantio kippaa ja selkä menee mutkalle joutuessaan uudenlaisen kuormituksen kohteeksi. Diagnosoimaton tila saattaa johtaa ennenaikaiseen välilevyrappeumaan. Jos asia huomattaisiin ajoissa ja toiseen kenkään teetettäisiin riittävä korotus, selkä saattaisi pysyä terveenä. Kivun oikean syyn löytäminen on tärkeää, jotta sitä voidaan hoitaa.

 

12 Milloin lääkäriin?

Kaikilla on joskus selkävaivoja, mutta jos jomotus kestää 1–2 viikkoa ja varsinkin jos se pahenee, kannattaa apua hakea. Jos selkäkivut tuntuvat lievittyvän päivä päivältä, voi entuudestaan tuntemattomiakin särkyjä seurata kotona muutaman viikon.

Asiantuntijana ortopedian erikoislääkäri Esko Kaartinen.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X