Torju nuha ja laista flunssa – Lopeta nenän kaivaminen ja 11 muuta terveyttä lisäävää neuvoa

Vuotaako nenäsi? Tuleeko siitä toisinaan verta? Hiipiikö sormesi tämän tästä kaivamaan nenää? Jos vastaat johonkin kysymykseen kyllä, nenäsi limakalvo saattaa olla kuin toimia kaipaava kyntöpelto.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Vuotaako nenäsi? Tuleeko siitä toisinaan verta? Hiipiikö sormesi tämän tästä kaivamaan nenää? Jos vastaat johonkin kysymykseen kyllä, nenäsi limakalvo saattaa olla kuin toimia kaipaava kyntöpelto.
(Päivitetty: )
Teksti: Tiina Laaninen

1. Mitä tehdä, jos nenä vuotaa yhtenään?

Nenä voi vuotaa jatkuvasti siksi, että sen limakalvot ovat rikki. Limakalvot rikkoutuvat esimerkiksi nenän kaivamisesta tai silloin, jos nenä on liian kuiva.

Kun nenän muistaa putsata suolaliuoksella päivittäin ja tiputtaa tai sumuttaa molempiin sieraimiin öljypohjaisia nenävalmisteita, nenä säilyy tarpeeksi kosteana. Se suojaa limakalvoja.

Erityisen tärkeää nenän säännöllinen huoltaminen on niille, jotka työskentelevät pölyisessä tai kuivassa ilmassa. Moni lentoemäntä oppii kantapään kautta huolehtimaan nenästään.

Myös silloin, jos työpaikalla on esimerkiksi kosteus- ja sisäilmaongelmia, mutta töissä on oltava, nenän limakalvojen ehjänä pysyminen on erityisen tärkeää.

2. Miksi nenä vuotaa usein talvipakkasella?

Suomessa nenä joutuu koville etenkin pakkasella, koska kuiva ilma kuivattaa sitä. Jouluna esimerkiksi hyasintin voimakas haju voi laittaa nenän koville.

Etenkin syksyllä ja talvella nenää kannattaa huoltaa jo ennen kuin se alkaa valua tai muuten oirehtia.

3. Miten nenän kaivamista voi välttää?

Ihminen kaivaa nenää yleensä siksi, että hänellä on tunne, että nenässä on räkää tai se on muuten karstoittunut. Kaivamalla tilannetta ei kannata ratkaista. Kaivaminen on paitsi epäesteettistä, sormi rikkoo takuuvarmasti nenän limakalvot. Silloin pöpöt pääsevät iskemään nenään helpommin.

Koska nenästä on suora yhteys poskionteloihin ja korviin, infektiot pääsevät leviämään nenän kautta varsin tehokkaasti.

Nenänkaivamiseen paras lääke on nenän puhdistaminen ja kosteudesta huolehtiminen.

4. Kuinka helposti infektiot tarttuvat nenän kautta?

Hoitamaton nenän pinta muistuttaa usein kyntöpeltoa, joka imee itseensä pöpöjä sienen tavoin ja kuljettaa niitä verenkiertoon.

Kun limakalvot taas ovat ehjät ja kosteat, limakalvo muodostaa limasta ikään kuin suojaavan kelmun, joka suojaa pöpöiltä. Kelmu toimii kuin liukuhihna ja kuljettaa pöpöjä pois värekarvojen heiluttaessa sitä.

5. Miten tukkoista nenää pitäisi hoitaa?

Kun ihminen saa flunssan, oireisiin kuuluu yleensä nenän tukkoisuus. Lääkäri määrää flunssapotilaalle usein lääkkeellisen nenäsumutteen olon helpottamiseksi. Jos flunssa on todella kova, eivätkä lääkkeettömät konstit avaa nenää, lääkkeellisen sumutteen käyttö muutaman päivän ajan voi olla aiheellista.

Ennen lääkesuihketta kannattaa kuitenkin kokeilla muita keinoja.

Ensimmäiseksi nenä kannattaa huuhdella hyvin apteekista saatavalla sarvikannulla. Tämän jälkeen molempiin sieraimiin on hyvä tiputtaa vitamiinipohjainen öljytippa tai laittaa nenän kostuttamiseen tarkoitettua suihketta.

Nenää ei saa tökkiä pumpulipuikoilla eikä pestä saippualla.

6. Miten sarvikannua käytetään?

Nenäkannuun laitetaan suolaa teelusikallinen, ja se liuotetaan kokonaan lämpimään veteen. Suolavedellä täytetyn nenäkannun nokka asetetaan toista sierainta vasten, ja päätä kallistetaan siten, että vesi virtaa sierainten läpi ja tulee toisesta sieraimesta ulos. Huuhtelun aikana on tärkeä muistaa hengittää suun kautta.

Nenähuuhtelu paitsi kostuttaa limakalvoja, se myös poistaa epäpuhtauksia sieraimista.

Vaihtoehto sarvikannulle on nenäsuihkespray. Sitä on tärkeä käyttää tarpeeksi. Karkeasti ottaen spray toimii, jos sen maku tuntuu hienokseltaan nielussa asti.

7. Voiko hoitamaton nenä pitkittää flunssaa?

Voi. Jos nenän limakalvot ovat rikkoutuneet, riski flunssan jälkitaudeille, kuten poskiontelotulehdukselle kasvaa merkittävästi.

8.  Mitä haittaa liian pitkästä lääkkeellisen nenäsumutteen käytöstä voi olla?

Lääkkeellisen nenäsumutteen pisin käyttöaika on seitsemän vuorokautta. Voi kuitenkin käydä niin, että flunssapotilas ei malta lopettaa sumutteen käyttöä, vaan jää koukkuun.

Lääkkeellinen sumute kuivattaa nenää. Jos nenä on tarpeeksi ärtynyt ja kuiva, nenä voi tuntua tukkoiselta ilman flunssaakin. Tällöin nenä vuotaa ja karstoittuu helposti ja siitä tulee tavallista puolustuskyvyttömämpi erilaisille infektioille.

9. Miten nenän verenvuoto kannattaa taltuttaa?

Jos nenä vuotaa ja on kuiva, siihen tulee helposti haavaumia, jotka lisäävät verenvuodon riskiä.

Jos verta tulee nenästä valumalla, tehokkainta on asetella jääpussi niskan alueelle ja puristaa tiukasti nenän yläosan molemmilta puolilta. Jos verenvuoto uusiutuu usein, on tärkeä hakeutua lääkäriin, jolloin verisuonet voidaan tarvittaessa esimerkiksi polttaa.

10. Mitkä ovat nenän tehtävät?

Nenällä on keskeinen merkitys hengittämisessä, se puhdistaa, lämmittää ja kosteuttaa sisään hengitettävän ilman ja toimii hajuaistina.

Nenästä on suora yhteys muun muassa nieluun, poskionteloihin, keuhkoihin, korviin ja silmiin. Kun esimerkiksi allergiakaudella pitää kunnolla huolta nenästään, myös silmäoireet yleensä vähenevät.

11. Miten siitepölykauden nenäoireita voisi helpottaa?

Nenän putsaaminen ja voitelu kannattaa ottaa tavaksi jo ennen allergiaoireita. Kun ensimmäiset oireet ilmenevät, hoitovalikoimaan kannattaa lisätä asteittain allergialääkkeet. Ne tehoavat paremmin hoidetussa nenässä. Silloin oirelääkkeitä, kuten kutinaa ja aivastelua hillitsevää antihistamiinia, ei välttämättä tarvita niin kauan kuin muuten, kun nenästä on pidetty huolta.

12. Milloin nenän takia kannattaa mennä lääkärin?

Nenän tukkoisuus on usein yksi oire, joka liittyy esimerkiksi flunssaan, allergiaoireisiin tai astmaan. Toki pelkästään nenänkin takia on tärkeä mennä lääkäriin, jos nenä oireilee pitkäkestoisesti.

Oleellista on se, että potilas ei tyydy lääkärissä vain oireiden hoitamiseen, eli esimerkiksi nenäsumutereseptiin. Hänen on kysyttävä, mistä nenän oireissa on kyse ja miten nenästä voisi ennakoivasti huolehtia.

Asiantuntijana keuhkolääkäri ja allergologi Klaus Tamminen, joka työskentelee lääkeyritys Takedan lääketieteellisenä johtajana.

Juttu on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 11/2017.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X