Allergiatestinä käytetään yhä jo 70-luvulla kehitettyä menetelmää

Allergiatestien kehittäjä professori Veikko Pirilä teki ihmiskokeita itsellään. Hänen kehittämänsä testi on ollut käytössä 1970-luvulta lähtien.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Viivästynyttä allergiaa tutkitaan yhä edelleen testillä, joka kehitettiin Suomessa jo 1970-luvulla.

Allergiatestien kehittäjä professori Veikko Pirilä teki ihmiskokeita itsellään. Hänen kehittämänsä testi on ollut käytössä 1970-luvulta lähtien.
(Päivitetty: )
Teksti:
Miikka Järvinen

Mikä allergiatesti

Ihokuputesteillä eli epikutaanitesteillä tutkitaan soluvälitteistä allergiaa, kuten nikkeliallergiaa, joka ilmenee useiden päivien viiveellä esiintyvänä kosketusihottumana.

Testattavat aineet sekoitetaan vaseliiniin, veteen tai alkoholiin, joka pannaan pieniin alumiinikupuihin, jotka on kiinnitetty teippiin.

Vaikka viivästynyttä allergiaa aiheuttavia allergeeneja tunnetaan 3 000–5 000, yleisimmät 30 allergeenia aiheuttavat 70–80 prosenttia reaktioista. Yhdellä kertaa voidaan testata 60–80 testiainetta.

 

Kuka keksi

Vuonna 1975 ihokuputestin kehittänyt professori Veikko Pirilä käytti itseään koekaniinina.

”Pirilä osti kaikki mahdolliset kuituteipit mitä maailmalta löytyi ja liimasi niitä ihoonsa. Saunomalla ja uimalla hän testasi, kuinka hyvin teipit pysyvät”, kertoo Pirilän kanssa työskennellyt ihotautiopin professori Matti Hannuksela.

 

Haasteita

”Testien tulosten lukeminen on enemmän taidetta kuin tiedettä. Aloittelija tulkitsee melkein puolet tuloksista pieleen. Kokeneella lääkärillä virheen todennäköisyys on 2–3 prosenttia,” Hannuksela sanoo.

Osa allergioista myös häviää ajan myötä. Uudelleentestauksessa 2–3 vuoden kuluttua joka toinen kosketusallergia on kadonnut.

”Entisaikoina yleinen nikkeliallergia on vähentynyt EU-asetusten rajoitettua nikkelin käyttöä. Nyt huolta aiheuttavat kosmetiikan ja maalien isotiatsolinoni-säilöntäaineet, joiden käyttö on kasvussa”, Hannuksela jatkaa.

Miksei tuberkuloosista puhuta enää kuolemantautina?

X