Botox auttoi Antin migreeniin: ”Olen tarkka päivärytmistäni, sillä poikkeamat laukaisevat migreenin”

Antti Jokinen herää joka aamu päänsärkyyn. Jottei se laajenisi, hän hengittää puhdasta happea ja elelee hissukseen.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Säännöllinen päivärytmi ehkäisee migreenikohtauksia. Vinski-koira huolehtii Antti Jokisen päivärytmistä.

Antti Jokinen herää joka aamu päänsärkyyn. Jottei se laajenisi, hän hengittää puhdasta happea ja elelee hissukseen.
(Päivitetty: )
Teksti: Virve Järvinen

Antti Jokinen, 59, elää omien sanojensa mukaan kuin satavuotias, eli hyvin rauhallista ja säännöllistä elämää. Tällä tapaa hänen kolmesta päänsärystään kaksi pysyy jotakuinkin kurissa. Se yksi on sitten muita viheliäisempi.

Tähän havahduin

”Olen sairastanut migreeniä 15-vuotiaasta. Sairaus oli välillä rauhallisempi, välillä rajumpi. Vuoden 2012 jälkeen ei rauhallista aikaa ole ollut, sillä tuolloin kohtaukset muuttuivat kroonisiksi. Syy tähän on kaularankani rakenteellinen vika, joka paheni iän myötä. Se aiheuttaa takaraivosärkyä, mikä ruokkii migreeniä.

Sairastan myös Hortonin neuralgiaa eli sarjoittaista päänsärkyä. Sen aiheuttama kipu on erittäin tuskallinen ja vie kohtauksen ajaksi järjen. Kipu tuntuu siltä kuin rautaputki tungettaisiin silmästä sisään.

Horton oli aiemmin episodista, eli päänsärkysarja tuli joka syksy. Samalla kun migreeni kroonistui, syksyllä 2012 alkanut sarja ei loppunut koskaan. Horton on migreenille kurja kumppani, sillä siihen liittyvä kipu tekee ihmisen levottomaksi ja pakottaa liikkumaan. Migreeninhoito taas vaatii lepoa.

Pääsin eläkkeelle

Työskentelin lukiossa matematiikan lehtorina. Kaikki kolme päänsärkyäni oireilivat yhtä aikaa, jolloin työnteosta tuli mahdotonta. Saatoin saada yöllä kaksi Horton-kohtausta, joiden aiheuttama väsymys laukaisi aamulla migreenin. Takaraivosärkyäni luultiin ensin jännityspäänsäryksi. Sitä hoidettiin jumpalla, joka vain pahensi oireita.

Sinnittelin lääkkeiden voimin työpäivän. Olin kuin zombi, mikä oli oppilaille kurjaa. Vuonna 2013 jäin pysyvästi pois työstä. Sen jälkeen päänsäryt rytmittivät päiviäni.

Botox avuksi migreeniin – Näin minua hoidetaan

Kun Horton-kohtaus tulee, hengitän happea happipullosta, ja tarvittaessa pistän ihon alle migreenin hoidossa tuttua sumatriptaania. Minun pitää olla nopea. Jos kohtaus pääsee etenemään, ajan- ja paikantaju katoavat, enkä pysty lääkitsemään itseäni, ja kohtaus venyy tuntien mittaiseksi.

Sumatriptaanin pitäisi auttaa migreeniin, samoin välillisesti myös takaraivosärkyyn käyttämieni opiaattien. Niiden apu jäi minulla kuitenkin rajalliseksi. Puolitoista vuotta sitten aloin saada kolmen kuukauden välein Botox-pistoksia.

Botox vei minulta kaikki päänsäryt puoleksi vuodeksi. Valitettavasti Horton ja takaraivokipu palasivat, mutta migreeni rauhoittui huomattavasti. Se ei vaivaa enää joka päivä. Säännöllinen kipulääkitys pitää takaraivokivun poissa. On iso asia, kun kolmesta särystä yksi on poissa.

Tässä ja nyt

Ennen Horton herätti minut yöllä, nyt illalla otetun suuren melatoniiniannoksen ansiosta vasta aamuseitsemän aikaan. Se on paljon miellyttävämpi heräämisaika kuin aamukolme.

Olen tarkka päivärytmistäni, sillä poikkeamat laukaisevat migreenin. Yli tunnin mittainen automatka tai juttuhetki ystävän kanssa kahvilassa ovat minulle liian pitkiä: niistä tulee varmasti migreeni.

Harrastin aiemmin viinejä, mutta enää en uskalla edes maistaa sitä. Viini laukaisisi varmasti sekä migreenin että Hortonin. Minulla on edelleen viinikaappi tallella, vaikka katselemalla sitä kiusaan vain itseäni.

Kolme vuotta sitten sain Vinski-koiran. Se on rodultaan mopsi, ja kaltaiselleni kipukroonikolle sopiva kaveri. Mopsi on tyytyväinen, kun se vain saa olla isäntänsä lähellä.

Elinpiirini on kaventunut. Elän hyvin rauhallista elämää. Kohtauksittaisen päänsäryn esto on kuitenkin helpompaa kuin hoito. Odotan, että uudet biologiset migreenilääkkeet tulevat Kela-korvattaviksi. Toivottavasti ne tehoavat.”

Näin migreeniä hoidetaan lääkkeillä

1. Migreeni on kohtauksittainen päänsärky. Kohtausten estoon käytetään verenpaine-, masennus- ja epilepsialääkkeitä sekä kroonisen migreenin estoon botuliinitoksiinia eli Botoxia.

2. ”Botuliinitoksiinilla on kipua lievittävä ja lihaksia rentouttava vaikutus. Migreenin hoitoon on olemassa myös uusia pistettäviä sekä yksi laskimonsisäisesti annosteltava biologinen lääke”, neuvontahoitaja Marja Hassinen Migreeniyhdistyksestä kertoo.

3. Osalla potilaista biologinen lääke on lopettanut kohtaukset. Lääke ei ole vielä Kela-korvattava. Hinta, noin 580 euroa/kk, rajoittaa sen käyttöä.

X